Nykyään on tarjolla paljon erilaisia maksutapoja, mutta suomalaiset suhtautuvat uutuuksiin aika nihkeästi. Valtaosa
maksaa ostoksensa mieluiten hyviksi havaituilla maksutavoilla: pankki- tai luottokortilla tai verkkokaupassa
verkkopankissa. Suomalaisten maksutapoja selvitettiin koko väestön kattavassa tutkimuksessa.
Suomalaiset maksavat mieluiten pankki- tai luottokortilla, kun he tekevät ostoksia paikan
päällä myymälässä. Kortilla maksaa 59 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin maksutapa on lähimaksu
pankkikortilla (21 %), ja kolmanneksi kipuaa käteinen (16 %).
- Vain joka viides suomalainen käyttää käteistä ensisijaisena maksutapana. Toissijaisena
maksutapana sitä kuitenkin käyttää 70 prosenttia suomalaisista, kertoo markkinointijohtaja Anna-Leena Hakuli
maksutapatutkimuksen tilanneesta Ikano Bankista.
Verkkokauppaostokset puolestaan maksetaan useimmiten verkkopankissa (33 %) tai pankki- tai
luottokortilla (32 %).
Maksutavat valitaan varsin käytännöllisin perustein. Paikan päällä kaupassa maksaessa tärkeimmät
perusteet ovat helppous, nopeus ja turvallisuus, kun taas verkkokaupassa maksaessa painottuvat turvallisuus ja
verkkokaupan luotettavuus.
Mobiilimaksamisessa ei nähdä hyötyä
Nykyisin käytössä olevia maksutapoja ei juurikaan haluta muuttaa. Mobiilimaksaminen on ainoa maksutapa,
jonka käytön suomalaiset arvioivat kasvavan tulevaisuudessa. Nykyään erilaisia mobiilimaksusovelluksia
käyttää hiukan alle 10 prosenttia.
- Kysyimme tutkimuksessa myös syitä siihen, jos mobiilimaksusovellukset eivät ole nyt käytössä. Suurin syy
on se, että mobiilimaksamisessa ei nähdä hyötyä muihin maksutapoihin verrattuna. Toisaalta iso osa
vastaajista kertoi, että ei vaan ole saanut aikaiseksi ottaa maksusovellusta käyttöön. Myös
mobiilimaksamisen turvallisuus epäilyttää eikä vaihtoehdoista ole tarkkaa käsitystä, Hakuli kertoo.
- Vastauksissa nousi esiin myös se, että kaikilla ei ole älypuhelinta käytettävissä tai puhelimeen ei
haluta keskittää liikaa toimintoja.
Edut kiinnostavat ruuhkavuosi-ikäisiä
Etenkin ikä muuttaa jonkin verran suhtautumista erilaisiin maksutapoihin sekä sitä, mistä asioista halutaan
lisää tietoa.
- Mitä vanhempi vastaaja, sitä tärkeämpiä turvallisuuteen liittyvät asiat ovat. Alle 30-vuotiaat eivät ole
niinkään kiinnostuneita turvallisuudesta, kuten eivät myöskään esimerkiksi maksutavoista kertyvistä
kustannuksista tai siitä, miten uusia maksutapoja käytetään. Saattaa olla, että heillä on näistä jo hyvä
käsitys, Hakuli miettii.
Ruuhkavuosi-ikäiset eli 30-39-vuotiaat puolestaan ovat muita ikäryhmiä kiinnostuneempia maksutavoista
kertyvistä eduista ja mahdollisista säästöistä.
- Ovatko nämä sitten pienten lasten vanhempia, jotka ovat juuri tätä plussa-bonus-kohderyhmää? He käyttävät
paljon rahaa ja heillä on paljon myös pakollisia kuluja.
Tutkimus
toteutettiin sähköisenä kyselynä syyskuun alkupuoliskolla. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1020
suomalaista. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista
aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen tilasi Ikano
Bank ja toteutti YouGov Finland.
Lisätietoja:
Markkinointijohtaja Anna-Leena Hakuli
Ikano Bank
p. 050 563 8909
anna-leena.hakuli(at)ikano.fi