- Suomen talous kääntyi rakentamisen vetämänä nousuun vuonna 2015, mutta ensi vuodesta alkaen rakentaminen ei enää lisää Suomen talouskasvua eikä työllisyyttä. Ensi vuonna alamäki kiihtyy kolmisen prosenttia miinukselle ja vetää samalla hyvän työllisyyskehityksen alaspäin, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Taloustilanteen vaihtelut näkyvät rakentamisessa melko nopeasti. Hankkeet ovat pitkiä ja päätökset rakentamisen aloittamisesta tehdään aikaisin, joten käsijarrua vedetään tarvittaessa joutuisasti.

- Ala reagoi taloustilanteen vaihteluihin nopeasti, ja voimistaa olemassa olevia suhdanteita.

Rakentaminen siis hiipuu, mutta siinä on eroja, millaisesta rakentamisesta puhutaan. 

Pitkään kuumana käynyt asuntorakentaminen hidastuu selvästi, mutta hallitusti. Laskua hidastavat muun muassa matala korkotaso ja vahva sijoittajakysyntä. Myös liike- ja varastorakentaminen vähenee ja infrarakentaminen notkahtaa ennen kuin palaa ensi vuonna plussalle.

Sen sijaan teollisuuden rakentaminen ja julkinen rakentaminen kasvavat vahvasti. Julkisen rakentamisen puolella on tulossa poikkeuksellisen paljon sairaala- ja kouluhankkeita, ja se kohoaa ennätystasolle.

Erot rakentamisen eri sektoreiden välillä ovat isoja, mutta Vihmo muistuttaa, että niitä ei kannata liikaa verrata toisiinsa.

- Ne ovat keskenään erillisiä asioita. Asuntorakentaminen oli monta vuotta huipputasolla ja lasku tarkoittaa sitä, että nyt ollaan palaamassa normaalitasolle. Teollisuus puolestaan on pitkään investoinut heikosti, mutta nyt tarvitaan esimerkiksi uusia tehtaita. Julkisen rakentamisen lisääntymisen taustalla vaikuttaa sekä rakennusten että väestön ikääntyminen.