Diskuteeraamisen arvo sekä kaksi muuta oppia ruotsalaisesta yrityskulttuurista
Suomessa ja Ruotsissa jaetaan pohjoismaiset arvot, ja niihin yrityskulttuurimmekin perustuvat. Joitakin omia mausteita ruotsalaisilla kuitenkin on, jotka tuovat pikantin lisän ihmisten arkeen ja yritysten menestykseen.
Tunnetut ruotsalaiset brändit IKEAsta Abbaan, Hennes & Mauritziin, Volvoon, Ericssoniin ja Spotifyhin saavat suomalaiset tähyilemään ihailevasti ja – tunnustettakoon – hieman kadehtienkin länsinaapuriimme. Muiden hyvät esimerkit ovatkin tärkeitä kirittäjiä, ja löytyy niitä täältä Suomestakin.
Ruotsalaisesta yrityskulttuurista on tullut vientituote ruotsalaisten yritysten kansainvälistymisen vanavedessä. Perusarvot niin Ruotsissa kuin Suomessa ovat hyvin samanlaisia: yrityksissä arvostetaan tasapuolisuutta, avoimuutta, työntekijöiden hyvinvointia ja innovatiivisuutta. Hierarkiat ovat matalia ja keskustelukulttuuri on välitöntä. Monet Ikanon Suomen toimistolla työskentelevät suoraan ruotsalaisten kanssa ja useilla on myös ruotsalainen esihenkilö, joten yhteistyö on tiivistä.
– Meillä Ikanolla on erittäin matala hierarkia, kuka tahansa voi keskustella vaikka suoraan toimitusjohtajan kanssa niin pienistä kuin suuristakin asioista. Meillä on myös todella tasa-arvoinen ja reilu työympäristö. Asioista keskustellaan avoimesti. Eikä pidä unohtaa yhteistä kahvihetkeä “fikaa”, jota järjestetään säännöllisin väliajoin, markkinointistrategisti Sofia Paltschik kertoo.
Monet arvot ja käytännöt ovat siis samanlaisia lahden molemmin puolin, ja yhteistyö suomalaisten ja ruotsalaisten kesken onkin usein mutkatonta. Jotain voimme heiltä kuitenkin oppia, ja siksi poimimme kolme asiaa, joilla on ollut keskeinen merkitys ruotsalaisten menestyksessä.
1. IKEAn menestysresepti: ystävällisyys, yhteisöllisyys ja tasa-arvo
IKEA on luonut ilmiön paitsi huonekaluistaan ja lihapullistaan myös yrityskulttuuristaan. Hyviä käytöstapoja ja toisten kunnioittamista voisi pitää itsestäänselvyytenä, mutta niin vain IKEAn yrityskulttuuri ponnistaa sellaisista arvoista kuin toisten ihmisten ystävällinen kohtelu, yhteisöllisyys, toveruus ja tasa-arvo. Kaikkia ihmisiä kohtaan ollaan reiluja ja ystävällisiä riippumatta siitä, ovatko he työntekijöitä, johtajia, kollegoja, yhteistyökumppaneita vai asiakkaita. Jatkuvasti etsitään keinoja tehdä asioita paremmin, ja työntekijöitä kannustetaan innovatiivisuuteen. Heidän ideoitaan kuunnellaan ja toteutetaankin.
IKEA ja Ikano Bank ovat olleet eri yhtiöitä jo yli 35 vuotta, mutta siteemme ovat edelleen tiiviit ja Kampradin perhe on yhä omistajamme. Ikano Bankin juuret ovat Ruotsin Älmhultissa, ja nykyisin toimimme kahdeksassa Euroopan maassa.
2. Diskuteeraaminen on hyväksi, vaikka koettelee suomalaisen kärsivällisyyttä
Suomalaisten kannalta kenties merkittävin erityispiirre ruotsalaisessa yrityskulttuurissa on niin kutsuttu diskuteeraaminen, joka liittyy johtamisen ja päätöksenteon tapoihin. Suomalaisissa yrityksissä päätöksenteko on usein edelleen keskittynyt johtajille, kun taas Ruotsissa vallitsee vahva demokratian ihanne. Konsensukseen perustuvaa päätöksentekoa pidetään tärkeänä, ja keskustelu ja neuvottelu ovat keskeinen osa prosessia. Tämä tukee tasavertaista osallistumista ja vuoropuhelua sekä eriävien mielipiteiden kuuntelua. Pyrkimys on päästä laajaan yhteisymmärrykseen.
Suomalaiseen suoraviivaiseen etenemiseen tottuneelle työntekijälle tai esihenkilölle ruotsalaisten päätöksentekoprosessit voivat tuntua pitkiltä ja polveilevilta, mutta lopputuloksena on yleensä vahvempi sitoutuminen tehtyihin päätöksiin. Diskuteeraaminen onkin olennainen osa ruotsalaista yrityskulttuuria, ja Sofia kertoo, että Ikanolla siihen ollaan hyvin tottuneita:
– On aina hyvä muistaa, että kestää kauan, ennen kuin asiat etenevät ja lopullinen päätös voidaan tehdä, kun asioita varmistellaan ja vielä kerran varmistellaan. Ruotsalaisille aika on laatua: mitä enemmän aikaa käytetään, sitä parempi laatu saadaan. Tässä meidän suomalaisten pitäisi kehittyä. Kun olemme kärsimättömiä, usein käy niin, että me suomalaiset olemme jo tehneet, kun ruotsalaiset vielä diskuteeraavat. Kun ruotsalaiset ryhtyvät toimeen, niin suomalaiset tekevät uusiksi ruotsalaisten tavalla oikein.
3. Innovaatioita ja investointeja arvioitaessa katsotaan pitkälle tulevaisuuteen
Innovaatioiden ja investointien suhteen suomalaisten voi katsoa olevan ruotsalaisia varoavisempia. Vaikka molemmissa maissa on vahva innovaatiokulttuuri, jossa arvostetaan luovuutta, ruotsalaiset nähdään rohkeampina riskinottajina. Innovatiivisuus mielletään laaja-alaisesti paitsi tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi myös uusien toimintatapojen luomiseksi. Suomessa halutaan tehdä nopeita päätöksiä ja saada nopeita tuloksia, kun taas ruotsalaiset käyttävät päätöksentekoprosessiin aikaa ja myös katsovat tuloksia pidemmällä aikavälillä.
Eroja on myös keskustelukulttuureissa. Ruotsalaisissa työyhteisöissä korostetaan positiivisen palautteen, rakentavan kritiikin sekä kannustavan puheen merkitystä. Suomalainen suora ja rehellinen puhetapa pyrkii selkeyteen ja tehokkuuteen, mutta voi ruotsalaisten mielestä tuntua jopa karskilta. Asia, jota suomalaiset arvostavat ja jonka he osaavat, on hiljaisuus – sen kun voi täyttää ajattelulla.