Virkeänä lomalta töihin – ja mielellään myös lomien välissä

Matka seuraavaan lomaan voi tuntua pitkältä, jos loman jälkeen on jo pian uudestaan väsyksissä. Loman jälkeen onkin hyvä hetki tarkastella työn ja johtamisen tapoja ja luoda uusia käytäntöjä. Lomalle lähtemisen ja sieltä palaamisen ei pitäisi olla stressaavaa.

Elokuu on kuin toinen joulu: onnekkaimmat ovat pitäneet virkistävän loman, ja töihin paluu tuntuu uudelta alulta. Luvataan itselle, että nyt muutan työtapojani, aloitan uuden harrastuksen, syön terveellisemmin, pidän taukoja, huolehdin jaksamisestani. Mutta mikä on tilanne parin viikon päästä?

Työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat arkipäivää Ajatusvoimala Aikatran työnohjaaja Terhi Lavoselle. Hän on tuottanut yli 10 vuoden ajan päätoimisesti työnohjausta, työhyvinvoinnin koulutuksia ja luentoja sekä työyhteisösovittelua. Asiakkaina hänellä on niin kokonaisia työyhteisöjä, tiimejä, esihenkilöitä kuin työntekijöitä. Lavonen auttaa heitä tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään omaa työtään ja siihen liittyviä tapahtumia ja tunteita. Usein työnohjaus mielletään työpaikan kriisi- ja poikkeustilanteiden käsittelemiseksi, mutta se on yhtä lailla ennaltaehkäisevää ja säännöllistä työmielen huoltamista.

“Voimme työnohjauksessa tehdä kaikkea sellaista, mikä hyödyttää työntekijän tai esihenkilön jaksamista ja hyvinvointia. Työnohjaus on paikka, jossa voi pallotella työssä tulevia tuntemuksia ja miettiä, miten mennä eteenpäin ”, Lavonen kertoo.

Palautumisen ja lomailun ei pidä olla suorittamista

Siihen, mitä lomalta paluun jälkeen tapahtuu, vaikutetaan ennen kaikkea luomalla kestäviä käytäntöjä jo ennen lomaa. Lavonen kehottaa myös tutkimaan omia loman viettämisen tapoja. Hänen kokemuksensa mukaan sanonta, että tullaan lomalta takaisin töihin lepäämään, ei olekaan vitsi.

– Loman vietosta on tullut suorite. Koko loma on saatettu aikatauluttaa aktiviteetista toiseen. Jos vielä koko loma on mennyt toteuttaessa toisen unelmia, se ärsyttää. Yhteinen aika on kivaa ja tärkeää, mutta niin on myös oma aika ja omat harrastukset.

Entä palautuminen? Sanotaan, että pitäisi palautua töiden jälkeen, lomilla ja pitkin työpäivää. Lavonen haastaa ajatuksemme palautumisesta ja kysyy, mistä meillä on tarve palautua ja mihin palaudumme?

– Elämä on kokonaisuus, jonka yksi osa-alue on työ. Työelämässä tuntuu olevan käynnissä olympia-aatteen kaltainen ihanne siitä, että pyritään koko ajan korkeammalle, nopeammin ja voimakkaammin. Tämä sopii hyvin olympialaisiin neljän vuoden välein, mutta työssä ollaan koko ajan. Haluammeko palautua työstä normaaliin elämään vai mihin?

Psykologista palautumista varten on kehitetty ns. DRAMMA-malli, joka sisältää kuusi hyvinvointia edistävää palautumisen kokemusta. Niiden toteutuminen vapaa-ajalla tukee palautumista työstä. Malliin sisältyy mm. työstä irrottautumisen (tee vapaa-aikana jotain ihan muuta kuin töissä), rentoutumisen (rentoudu itsellesi sopivalla tavalla, joka ei vaadi fyysistä tai älyllistä ponnistelua) ja autonomisuuden (vapaus tehdä vapaa-ajalla juuri sitä mitä itse haluat) kokemukset. DRAMMA-malliin voi tutustua esim. Työterveyslaitoksen sivuilla.

Myös merkityksellisyyden kokeminen kotona tai harrastuksissa on tärkeää. Lavonen sanoo, että janotessamme merkityksellisyyden kokemuksia työssä, asetamme usein liian kovia odotuksia:

– Olemme pettyneitä, kun työ ei täytäkään kaikkia palautteen saamisen ja tunne-elämän tarpeitamme. Osan näistä tarpeista voi täyttää muuallakin kuin töissä.

Puskuri pehmentää lomalle lähtöä ja sieltä paluuta

Lomalle lähteminen on monille stressaava kokemus. Pöytä pitää tyhjentää, mutta lomalta palattaessa kalenteri on jo täytetty, pöydällä odottaa kasa hoidettavia asioita. Ei ihme, jos parin viikon päästä ollaan taas uuvuksissa. Lavonen kannustaa esihenkilöitä luomaan toimintatapoja, jotka muodostavat pienen puskurin lomaa edeltävään ja sen jälkeiseen aikaan:

– Viimeisenä päivänä ennen lomaa ei pitäisi joutua olemaan iltaan asti töissä. Sijainen voi ottaa työtehtäviä hoitaakseen hyvissä ajoin. Jos sähköpostin lomailmoituksen aktivoi jo päivää ennen lomalle lähtöä, se rauhoittaa viimeistä työpäivää. Ja sama loman jälkeen. Silloin lomalle jäämisen ja sieltä palaamisen ei tarvitsisi aiheuttaa ahdistusta.

Myös sillä, miten lomat järjestetään, on vaikutusta. Lomista pitäisi sopia ajoissa ja tasapuolisesti ja sijaisjärjestelyjen olla kunnossa.
Lavonen liputtaa myös kahvi- ja lounastaukojen puolesta. Hän kuulee usein, että tauoista pihistetään kiireen vuoksi. Kahvittelut ja työkavereiden kanssa jutustelu ovat kuitenkin tärkeitä työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

– Puhuttaessa työn tehostamisesta ja työurien pidentämisestä usein unohtuu, että työkyky ei lisäänny samassa suhteessa. Kukaan ei pysty tekemään töitä kahdeksaa tuntia sata lasissa, Lavonen huomauttaa.

Lomalta palaaminen on siis pikemminkin tilaisuus tehdä pieniä muutoksia arkeen kuin luvata kumouksellisia uudistuksia. Luomalla uusia käytäntöjä esihenkilöt voivat vaikuttaa siihen, että seuraava lomalle lähtö ja paluu on tiimille miellyttävämpi. Jos kuitenkin lupaa aloittavansa uuden harrastuksen, sen ei tarvitse olla jotain ohjattua ja aikataulutettua vaan vaikka kävelyä metsässä. Se on hyvä harrastus.