Ikano Bank toimii Suomen lisäksi seitsemässä eri maassa - eroavatko Ikanomaiden jouluperinteet keskenään, ja mikä joulussa on tärkeintä?

Ikano Bankilla on toimipisteitä Suomen lisäksi seitsemässä eri Euroopan maassa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Kysyimme, millainen on näille maille tyypillinen perinteikäs joulu, ja mikä joulussa on heidän mielestään parasta. Näin eri maista vastattiin:

MITÄ JOULUNA TEHDÄÄN – MIKÄ ON MAAN JOULUINEN ERIKOISUUS?

Suomi: Joulua valmistellaan leipomalla pipareita ja joulutorttuja sekä koristelemalla kotia ja pihaa jouluvaloilla. Moni käy sytyttämässä kynttilöitä hautausmaalle edesmenneiden läheisten muistoksi. Joulun aloittaa aattona klo 12 joulurauhanjulistus, jota katsotaan TV:stä. Joulupukki tulee aattoiltana. Perinteisiin kuuluu myös joulusauna ja kauniisti koristeltu kuusi.

Ruotsi: Ennen joulua ihastelemme Luciaa, leivomme ja mietimme, mitä haluamme syödä pyhien aikana. Ruotsalaisille on tärkeää sisustaa joulu kotoisaksi kynttilöin, valoin ja kukkasin. Käymme myös hakemassa joulukuusen metsästä ja menemme joulusaunaan. Joulusaunasta meillä on tapana hypätä uimaan talviseen mereen.

Norja: Töissä syömme yhdessä joululounasta ja vapaa-aikana käymme joulutoreilla ja paistamme pipareita. Jouluaattona televisiosta tulee aina samat ohjelmat, joita katsotaan porukalla.

Tanska: Sytytämme kalenterikynttilän joulukuun ensimmäisenä päivänä. Poltamme sitä pienen pätkän joka päivä ja laskemme päiviä jouluaattoon. Moni tanskalainen tekee erilaisia hyväntekeväisyystekoja jouluisin. 

Puola: Puolalaiset rakastavat joulua ja sitä juhlitaan pidempään kuin muissa maissa. Joululauluja lauletaan ja joulukoristeita pidetään joskus jopa helmikuuhun saakka. Puolassa joulutorit ovat suosittuja ja kaupunkien vanhat osat ovat tällöin runsaasti koristeltuja. Sen sijaan Joulupukki ei ole Puolassa yhtä tärkeä kuin muualla Euroopassa. 

Saksa: Joulutorit valtaavat Saksan kaupungit ja kylät. Tänä vuonna koronan vuoksi toreja ei valitettavasti voida järjestää, mutta Glühweinia (lämmintä puna- tai valkoviiniä) juomme silti. Moni ravintoloitsija myy juomaa ravintolan ulkopuolella ohikulkijoille mukaan. Se tuo joulutunnelmaa.

Iso-Britannia: Iso-Britanniassa sää on yleensä jouluisin sumuinen ja kylmä, joten takkatulet lämmittävät monia koteja. Joululaulujen laulajia käy usein ovella. Joulupäivänä herätään varhain avaamaan lahjoja, joita Joulupukki on yöllä käynyt jättämässä joulukuusen alle. Iltapäivällä Kuningattaren puhe televisiosta on perinne, jota kodeissa katsellaan ja kuunnellaan. 

Venäjä: Venäjällä emme vietä muun Euroopan tavoin joulua ja meidän joululomammekin on vasta 6. – 7. tammikuuta. Vietämme silti Uutta Vuotta erityisen perinteikkäästi. Uuden vuoden aattona venäläiset kokoontuvat syömään hyvin ja viettämään aikaa yhdessä. Tasan keskiyöllä kuuntelemme Venäjän Presidentin Vladimir Putinin puheen televisiosta.

MILTÄ JOULU MAISTUU - MITÄ JOULURUOKIA YLEENSÄ SYÖDÄÄN?

Suomi: Joulupöydästämme löytyy graavikalaa, sillejä, rosollia, porkkana-, peruna- ja lanttulaatikkoa sekä kinkkua tai kalkkunaa. Lisäksi syömme riisipuuroa, jonne piilotetaan manteli, ja juomme glögiä. Makeita jouluherkkuja ovat piparit, joulutortut ja suklaakonvehdit.

Ruotsi: Pöytään katetaan erilaisia sillejä, munia ja pateita, punajuurisalaattia, kinkkua, makkaroita ja lihapullia. Myös mereneläviä ja avokadosalaattia on monessa ruotsalaisessa joulupöydässä. Jälkiruoaksi syömme aina kermavaahtoon sekoitettua riisipuuroa ja makeaa punaista hedelmäkastiketta.

Norja: Syömme monenlaista lihaa, kuten lammasta (Pinnekjøtt), porsasta ja poron lihaa. Lisäksi pidämme lipeäkalasta.

Tanska: Syömme paljon erilaista lihaa ja juomme snapseja! Joulu ei varsinaisesti ole kasvissyöjien juhla Tanskassa. Tyypillinen ruoka on kaaliruoka Rødkål, jossa on possunlihaa, perunoita, sulatettua sokeria ja voita. Jälkiruokana on riisivanukas Risalamande, jonne piilotetaan manteli. Erityinen tanskalainen tapa on jättää riisipuuroa joulutontuille ullakolle. Perinne juontaa juurensa aikojen alkuun, kun uskottiin, että tontut on pidettävä tyytyväisenä, jotta taloväelle ei tapahdu pahoja asioita.  

Puola: Puolalaiseen jouluateriaan kuuluu jopa 12 eri ruokalajia. Lihaa ei syödä lainkaan. Perinteisesti jouluillallinen alkaa, kun ensimmäinen tähti syttyy pimeälle taivaalle. Ateria aloitetaan vohvelilla, jonka jokainen murentaa osallistujien kesken, ja toivottaa hänelle onnea.  

Esimerkkejä jouluillallisen herkuista ovat krokiety (paistettuja pannukakkuja sienillä ja kaalilla), zupa grzybowa (sienikeitto) ja kluski z makiem (pastaa, jossa unikonsiemeniä, hunajaa, kuivattuja hedelmiä sekä pähkinöitä). 

Saksa: Jouluaattona syömme erityisessä uunissa valmistettua Raclette-juustoa, perunoita ja juureksia. Joulupäivänä syömme fondueta ja sitä, mitä aattoillallisesta jäi jäljelle. Saksassa jouluillallisella on suuri arvo.

Iso-Britannia: Joulupöytään katetaan kalkkunaa, hedelmäpiiraita, stollenia eli saksalaista joulupullaa, glögiä sekä jouluista vanukasta.

Venäjä: Venäläisessä pöydässä on tarjolla erilaisia salaatteja, kuten italiansalaattia, sillisalaattia, sekä raviolia ja kaviaaria.

MILTÄ JOULU NÄYTTÄÄ - MILLÄ KOTI KORISTELLAAN?

Suomi: Joulun tärkein koriste on joulukuusi, joka koristellaan usein koko perheellä muutamia päiviä ennen joulua. Ikkunoihin laitetaan kynttelikköjä ja joulutähtiä tuomaan valoa.

Ruotsi: Kodeissa fiilistellään adventtikynttilöillä ja ikkunoihin ripustetaan joulutähdet. Ulos pihoihin ja puutarhoihin viritellään paljon jouluvaloja. 

Norja: Punainen väri joulusisustuksessa on väistymässä ja luontoteemainen skandinaavinen tyyli valkoisen, vihreän, ruskean sävyissä vallitsee norjalaisissa joulukodeissa. Koska on niin pimeää, erilaiset valot ovat suosittuja.

Tanska: Koristeet ovat usein yksinkertaisia ja luonto toimii inspiraationlähteenä. Esimerkiksi porokoristeet ja kävyt ovat suosittuja. Joulukuusi on yleinen ja se tuodaan sisään paria päivää ennen aattoa ja koristellaan. Puun ympärillä tanssitaan jouluaattona ja lauletaan joululauluja.

Puola: Joulukuusia on joka paikassa ja joka kodissa. Kuuset koristellaan kiiltävällä ja värikkäällä rihkamalla, köynnöksillä, omenoilla ja kotitekoisilla koristeilla, kuten pipareilla (pierniczk). Mistelin oksat ja joulutähdet ovat koko ajan yleisempiä.

Saksa: Koristelemme kotia jouluisin kynttilöillä – ne ovat Saksassa muutenkin suosittuja. Tietysti jouluun kuuluvat myös joulukuusi sekä erilaiset seppeleet.

Iso-Britannia: Tyypillisesti monessa kodissa on joulukuusi, jossa koristeina on valoja ja monensorttista tilpehööriä. Britit lähettävät edelleen joulukortteja, jotka ovat kodeissa esillä. Jotkut pitävät näyttävästä valoshowsta pihoillaan.

Venäjä: Kodeissa tunnelmaa tuovat joulukuusi sekä lukuisat jouluvalot.

MILTÄ JOULU TUNTUU - MISTÄ NAUTITAAN ENITEN? 

Suomi: Jouluna nautitaan perheen kesken vietettävästä kiireettömästä ajasta ja hyvästä ruoasta. Hyvää Joulua!

Ruotsi: Jouluna ehtii nähdä ystäviä ja olla rauhassa perheen kesken. Ulkoilemme paljon, kävelemme metsässä ja nautimme luonnosta. God Jul!

Norja: Joulu on yhteistä, hiljaista perheaikaa, jossa parasta on valmistelu ja joulun odottaminen. God Jul!

Tanska: Joulu on kiireetöntä aikaa ystävien, perheen ja kollegoiden kesken. God Jul!

Puola: Joulun tunnelma, perhe, ystävät ja herkullinen ruoka ovat parasta Joulussa. Wesołych Świąt!

Saksa: Aika ystävien ja perheen kesken sekä hyvä ruoka tekevät Joulun. Fröhliche Weihnachten!

Iso-Britannia: Laatuaika läheisten kanssa, sekä lasten esitykset joulujuhlissa lämmittävät mieltä. Merry Christmas!

Venäjä: Perheen kanssa vietetty aika on ehdottomasti tärkein asia. Весёлого Рождества́!

Kysymyksiin vastasivat: Anna-Leena Hakuli, Head of B2C and Marketing, Suomi; Lena Leide, Team Lead Marketing Manager, Ruotsi; Mina Hjelde, Content Marketing Manager, Norja; Cecilie Larsen, Digital Marketing Coordinator, Tanska; Marta Osińska, Marketing Specialist, Puola; Sabrina Gohr, Digital Marketing Manager, Saksa; Levchenko Vitalia, Marketing Communication Manager, Venäjä, Dominic Sweeney, Marketing Manager, Iso-Britannia.