Elvytys tukee investointeja ja työllisyyttä, kun se suunnataan tarkasti

Ne, jotka povasivat vuosi sitten maailmanlopun merkkejä bisnekselle, olivat onneksi suurimmalta osin väärässä. Osa toimialoista on kärsinyt koronapandemian vaikutuksista huomattavasti, toisille vaikutukset ovat olleet pieniä, ja joillakin aloilla kriisi on kasvattanut liiketoimintaa. Sama heijastuu Ikano Bankin asiakkaiden investointeihin – esimerkiksi rakentaminen ja logistiikka ovat pärjänneet hyvin. Nyt aktiivisuus lisääntyy myös työllisyyden kannalta tärkeillä palvelualoilla, kun yrityksillä on parempi näkymä kassavirrastaan ja vastuunkantokyvystään.

Talouskasvun taustalta löytyy kansallisia ja kansainvälisiä toimia.

– Elvytys on avaintekijä talouskasvun takana. Kotimaassa rahaa on jaettu ilman tarkkaa fokusta, kun taas EU:n tavoite on tukea vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Mielestäni Suomen oma elvytyskin työllistäisi kestävämmin, jos se ohjattaisiin samalla tavalla. Lisäksi EU-tasolla kannattaisi vivuttaa mukaan yksityistä pääomaa, ETLA:n toimitusjohtaja ja arvostettu ekonomisti Aki Kangasharju arvioi.

Kangasharju tunnistaa selkeän eron vuosikymmenen takaiseen finanssikriisiin.
– Investointihalukkuuden palaaminen on nyt nopeampaa, koska tämä kriisi tuli ulkoa, ei rahoitusjärjestelmän sisältä.

– Ikano Bankilla on positiivinen kuva Suomen markkinoista. Samaa viestiä kuulemme myös jälleenmyyjiltämme, kuten eri alojen konekauppiailta, joilla on sormi suoraan talouden pulssilla. Käyttöomaisuuden rahoitusta haetaan askel askeleelta aktiivisemmin sekä kasvu- että korvausinvestointeihin, ja se luo aina myös uutta työtä, riskienhallintajohtaja Tero Haapiainen toteaa.

Työelämä on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Etätyön ja läsnätyön eri muodot heijastuvat nyt digitaalisten valmiuksien rakentamisena. Työn luonteen erilaisuuden takia muutos näkyy eri tavoin toimialasta riippuen. Paluuta kokonaan vanhaa tuskin on mutta äärirajatkin on nähty.

– Yritykset investoivat IT-infraan ja miettivät samalla, mikä on tulevaisuuden normaali työelämässä, ja miten tuottavuus toteutuu etä- ja läsnätyössä, Kangasharju ja Haapiainen miettivät.

Suomen kansantalous tarvitsee uusia tukijalkoja perinteisen teollisuuden, julkisen sektorin ja kuluttajakysynnän lisäksi globaaleilta kasvualoilta. Kylmä ilmasto, vaikea kieli ja korkea verotus eivät houkuttele tulemaan tänne tai auta huippuyritysten pitämisessä täällä.

– Jotta saisimme asemaa kasvualoilla, meidän pitää olla paras investointipaikka ja toimintaympäristö. Veroporkkanat, investointien poisto-oikeudet ja t&k-kulujen verovähennysoikeuden laajentaminen toisivat meille lisää valtteja käteen. Yhteiskunnan panostuksissa tulee aina arvioida niiden työllistävää vaikutusta, Kangasharju painottaa.

– Ikano Bankissa näemme, että asiakkaat hakevat rahoitusta energiatehokkuuden, vastuullisuuden ja vihreän ajattelun aloille, Tero Haapiainen lisää.



Kirjoitus perustuu keskusteluihin, jotka käytiin ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharjun ja Ikano Bankin riskienhallintajohtaja Tero Haapiaisen kanssa kesäkuun 2021 puolivälissä.