LS-Liikennelinjojen investointi uusiin sähköbussien latausasemiin järjestyi leasing-rahoituksella
Liikenteen sähköistämisessä rahoitusratkaisujen merkitys kasvaa. LS-Liikennelinjat korvasi dieselkäyttöistä kalustoaan sähköbusseilla ja hankki latausinfraa 18 bussille. Latauskokonaisuus rahoitettiin Ikano Bankin leasing-sopimuksella.
Joukkoliikenteessä Turku on profiloitunut sähköistymisen edelläkävijäksi. Turun seudun joukkoliikenne Föli kertoo, että heillä on yli 80 sähköbussia, joilla ajetaan noin 6 miljoonaa kilometriä vuodessa eli noin puolet Fölin kilometreistä.
Yksi Turun seudun liikennöitsijöistä on LS-Liikennelinjat Oy, joka tarjoaa linja- ja ostoliikennepalveluja Turussa, Varsinais-Suomessa sekä Satakunnassa. Yrityksen kalustoon kuuluu noin 300 ajoneuvoa, joista vajaa viidennes on sähköisiä. Sähköbussien määrä kasvoi, kun yhtiö vuonna 2022 voitti useampia liikennöintisopimuksia, joissa oli tarjottu sähköbusseja. Vanhempia dieselajoneuvoja korvattiin sähkökäyttöisillä, ja myös latausasemia tarvittiin lisää. LS-Liikennelinjat hankki kolme uutta latauslaitteiden kokonaisuutta, joissa voi kerralla ladata 18 sähköbussia. Latausasemien hankinta rahoitettiin Ikano Bankin leasing-sopimuksella.
Latausasemat toimitti YES-EU Oy, joka tarjoaa ainoana Suomessa kokonaispalvelua, johon sisältyy myös latauslaitteisto, jakeluverkkomuuntajat sekä huoltopalvelut. Yritys on myös merkittävä Yutong-merkkisten sähköbussien toimittaja sekä Suomessa että 8 muussa Euroopan maassa.
Liikenteen sähköistyminen vaatii innovatiivisia rahoitusratkaisuja
LS-Liikennelinjojen toimitusjohtaja Jari Paasikivi kertoo, että yhtiössä ei aikaisemmin ole leasing-rahoitusta isossa mittakaavassa käytetty, mutta arvioi, että tulevissa investoinneissa leasingin osuus kasvaa.
– Latausasemat ovat modernia teknologiaa ja siinä määrin uusia, että perinteiset rahoittajat eivät vielä ole olleet kovin valmiita niitä rahoittamaan. Ikanolta löytyi tähän tarpeeseen hyvä ratkaisu, he ovat olleet edelläkävijöitä asiassa. Kauppa hoitui varsin helposti YES-EU:n ja Ikanon yhteistyöllä. Oli helppo toimia, kun yhteistyö oli heillä hanskassa, Paasikivi kertoo.
YES-EU:n operatiivinen johtaja Mikael Helenius kertoo, että sähköbussien määrä kasvaa koko ajan, jolloin myös leasing-rahoituksen kysyntä kasvaa:
– Leasing on ollut koko ajan esillä, mutta nyt se nostaa enemmän päätään. Ajoneuvojen hinnan päälle tulee latausinfra ja asennukset. Leasing poistaa tarpeen tehdä kertainvestointi, eli kynnys hankinnalle on pienempi.
Paasikivi kertoo, että koska kyse on uudesta teknologiasta, josta on vasta verrattain vähän kokemuksia, investointi sisältää myös riskejä. Joukkoliikenteen sähköistyminen vaatii toteutuakseen hyvää yhteispeliä kaikilta osapuolilta: liikenteen tilaajilta, tuottajilta ja rahoittajilta.
– Sähköajoneuvojen tuleminen on muuttanut pelikenttää. Investoinneista on tullut entistä isompia, mikä on kasvattanut rahoitusratkaisujen merkitystä. Liikenteen tilaajat ovat onneksi ymmärtäneet, että kun vaaditaan sähköbusseja, sopimuskausien pitää olla aikaisempaa pidempiä, jotta investoinnille muodostuu mielekäs takaisinmaksuaika. Rahoittajien pitää luottaa, että sähköautot ovat rahoituskelpoisia, ja tietää, miten he arvottavat niitä. Lisäksi liiketoiminnan pitää olla liikennöitsijälle ja tilaajalle järkevän hintaista, Paasikivi valottaa.
LS-Liikennelinjojen uusien latausasemien leasing-sopimus on viiden vuoden mittainen, ja Paasikivi kertoo, että sen jälkeen asemat todennäköisesti lunastetaan. Jäännösarvo on määritelty jo leasing-sopimusta tehtäessä.
Säädökset ohjaavat liikenteen sähköistymisen vauhtia
YES-EU:lla on hyvä näkymä liikenteen sähköistymisen eurooppalaiseen kehitykseen. Mikael Helenius kertoo, että muissa Pohjoismaissa ollaan pitkällä:
– Suomessa yksittäiset liikennöintihankinnat ovat keskimäärin 20–40 bussia, kun Norjassa ja Tanskassa määrät ovat 100–400 bussia. Mitä tulee raskaan kaluston eli kuorma-autojen ja yhdistelmäajoneuvojen liikenteeseen, sille ei vielä ole olemassa EU-tason ajureita. Säädösten puuttuessa kilpailutuksissa ei ole vihreään siirtymään liittyviä vaatimuksia. Teknologia on kuitenkin jo olemassa, ja kun mennään vuosia eteenpäin, vaatimukset tulevat tännekin.
Fölin verkkosivuilla kerrotaan, että EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiivi ja Turun kaupungin tavoite olla hiilineutraali vuonna 2029 ohjaavat vahvasti joukkoliikennettä kohti sähköistä kalustoa. Uusien liikennöintisopimusten myötä liikenteen CO2-päästöjä tulee säästymään vuosittain 7600 tonnia.