Palataanko koronan hellittäessä etätöistä toimistoille?

Tämän syksyn aikana monessa yrityksessä mietitään, palataanko etätöistä läsnätyöhön vai luovutaanko toimistoista ehkä jopa kokonaan. Yrittäjiä askarruttaa, millaiset toimintamallit koronan hellittäessä työpaikoille jatkossa muodostetaan. Osalle yrityksistä suunnitelmat ovat jo selkiytyneet, osassa ollaan vielä keskusteluvaiheessa. Selvää on, että päätöksiä tulevaisuuden työelämän suhteen pitää tehdä pian.

Mehiläisen huhtikuussa 2021 teettämän asiakaskyselyn mukaan 53 prosenttia työntekijöistä pitää jo pitkään jatkunutta etätyötä pääasiassa hyvänä työn tekemisen tapana. Toisaalta puutumista yksitoikkoisten päivien seuratessa toisiaan havaitaan, ja etätyöapatia vaivaakin jopa joka viidennettä vastaajaa. Kyselyyn vastasi 800 työelämässä olevaa henkilöä.

– Etätyön hyödyt näkyvät parempana keskittymisenä ja vapaa-ajan lisääntymisenä. Asiakaskyselyymme vastanneista 80 prosenttia koki, että keskittymistä vaativat tehtävät sujuvat paremmin kotona kuin työpaikalla. Yli 70 prosenttia vastanneista koki vapaa-ajan lisääntyneen etätyön myötä, sanoo Mehiläisen työterveyspsykologi Henri Linnala.

Etätyön kokemukset ovat yhteneviä

Tutkimuksen mukaan etätyön kokemukset ovat yhteneviä riippumatta henkilön alasta tai asemasta työpaikalla.

– Pidän etätöistä ja tunnen olevani yhtä tehokas, ellen jopa tehokkaampi, kotona kuin työpaikalla, sillä keskittyminen on parempaa kuin avokonttorin ajoittaisessa hälinässä. Isoin etu on ajan säästyminen, kun työmatkoihin ja aamutoimiin ei kulu aikaa yhtä paljon, kertoo Milena Hynynen (Collection Specialist, B2C, Ikano Bank).

Usein etätöissä tauot unohtuvat, mutta Milena on osannut pitää huolta myös niistä:

– Itse pidän etätöissä myös taukoja paremmin, kun kesken päivää voi käydä pienellä lenkillä koiran kanssa, tai hoitaa kaupassa käynnin ennen iltaruuhkia. Koen myös, että etätyö vähentää tiettyjä menoeriä, jotka liittyvät esimerkiksi matkustukseen käytettävään rahaan.

Läsnätyössä on edelleen etunsa

Etätyö ei ole auvoa kaikille. Jotkut kokevat passivoitumista eli etätyöapatiaa, kun arki kotona ilman työyhteisöä ja vaihtelua on tylsää ja yksinäistä. Työyhteisön tuki ja sosiaaliset kontaktit ovat kadonneet, eikä oman työn merkitystä enää näe yhtä konkreettisesti kuin ennen. Myös lukuisat etäpalaverit kuormittavat monia.

Ikano-konsernissa siirrytään pääsääntöisesti läsnätyöhön heti, kun se on mahdollista. Ikanon kulttuurissa korostetaan yhteisöllisyyttä, mikä toteutuu parhaiten, kun töitä tehdään fyysisesti yhdessä. Yhteiset lounaat ja käytäväkeskustelut hitsaavat työyhteisöä tiiviimmin yhteen.

– Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, mikä on oikea ratkaisu. Olemme keskellä jatkuvan parantamisen prosessia, mutta henkilöstön kannalta on hyvä tehdä jokin päätös, sanoo Ikano Bank Suomen myyntijohtaja Joel Liski.

Päätösten edessä ei voi koskaan miellyttää kaikkia. Fakta on, että osalle syksyn aikana eteen tulevat muutokset tuntuvat ikäviltä – osalle ne ovat myönteisiä.

– Vaikka koronavuosi kaikkine muutoksineen on ollut raskas, vieläkin vaaditaan sopeutumista ja resilienssiä. Kannattaa pysähtyä miettimään, mikä uudessa tilanteessa tuntuu haastavalle ja löytyykö siitä kuitenkin myös hyviä puolia. Resilienssiin vaikuttaa oma kuormittumisen taso, joten kannustan pitämään omasta jaksamisesta ja palautumisesta erityisen hyvää huolta, Linnala neuvoo.