Voiko leaniin enää luottaa, kun toimitusketjut ovat rikki?
Kriisit ovat haastaneet yritysten perinteiset logiikat ja hyväksi koetut toimintatavat. Nyt monessa yrityksessä mietitään, miten pärjätä elinvoimaisena toimitushäiriöiden sekoittamassa maailmassa. Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto seuraa aitiopaikalta, miten teknisen kaupan yritykset ratkovat ajan haasteita.
Talouden globalisaatio kiihtyi 1990-luvulla, jolloin ihmisten, tiedon, pääomien ja tavaroiden liikkuminen alkoi nopeutua. Kiihtyvässä tahdissa tarvittiin uudenlaisia tapoja toimia, ja lean-ajattelu oli yksi näistä.
– Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja paikkaan. Leanin keskeinen käsite just-in-time (juuri oikeaan aikaan) pyrkii karsimaan ylimääräisen työn ja vähentämään hukkamateriaalia, Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto selvittää.
Just-in-time -logiikka edellyttää tuotantoprosessia, jossa jokaisessa vaiheessa on käsillä vain tarvittava määrä osia. Viimeisten vuosikymmenten aikana yhä useampi toimiala on omaksunut näitä oppeja.
– Käytännössä tämän logiikan mukaan rullaavassa toimitusketjussa tietojärjestelmät ennustavat kysyntää ja teollisuuden tai kaupan varastot ovat jatkuvasti liikkeessä joko laivassa, lentokoneessa tai autossa. Varastojen määrää toimitusketjussa on siten pyritty vähentämään ja yrityksen toimintaan sidottua pääomaa pienentämään.
Just-in-time -logiikka ei päde kriisin keskellä
Huippuunsa leanattujen prosessien ja tuotantoketjun parantamiseen perustuvan logiikan haastoi ensimmäisenä koronapandemia, joka sulki tuotantolaitoksia ympäri maailman.
– Toimitusketjujen häiriöt alkoivat vuoden 2020 kesän jälkeen ja pahenivat edelleen viime vuonna, kun odotettua nopeammassa koronaelpymisessä kysyntä ylitti tarjonnan useilla tuote- ja palvelualueilla, Uitto kertoo.
Vuosi sitten Suezin kanavan tukkinut konttialus Ever Given aiheutti lisähäiriön logistiikkaan. Materiaali- ja komponenttipula on jarruttanut voimakkaasti muun muassa autonvalmistusta.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen mukanaan tuomat saatavuushaasteet tulevat jatkamaan ja voimistamaan häiriöitä toimitusketjuissa. Muun muassa Euroopan energia-, lannoite- ja teräsmarkkinat ovat toimituskatkosten vuoksi sekaisin.
Venäjän mahdollinen hybridivaikuttaminen esimerkiksi Itämeren kauppaliikenteeseen on myös noussut esiin asiantuntijoiden puheissa.
Tarvitsemme myös markkinaehtoista huoltovarmuutta
Suomen huoltovarmuuskeskus huolehtii yhdessä yrityselämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen kanssa siitä, että myös kriisitilanteissa yhteiskunta toimii mahdollisimman häiriöttä.
– Tämä ei riitä. Tarvitsemme lisäksi markkinaehtoista huoltovarmuutta eli toimitusketjujen varastotasojen selvää nostamista, Uitto painottaa.
Uitto uskoo vahvasti, että olemme väistämättä siirtymässä just-in-time-logiikasta just-in-case-ajatteluun:
– Just-in-Case -logiikan mukainen toimitusketju nostaa varastoivan tukkukaupan roolia, mutta samaan aikaan se merkitsee käyttöpääoman voimakasta lisäystarvetta, jota korostaa kiihtyvän inflaation aiheuttama nouseva korkotaso, Uitto toteaa.