Rahoituksessa tarvitaan luotettavia vaihtoehtoja - etenkin poikkeusaikoina
Valoa kajastaa tunnelin päässä, kun kahden koronakuukauden jälkeen aletaan puhua yhteiskunnan avaamisesta. Lapset lähetetään kouluun, työpaikoilla mietitään turvallisia toimintamalleja, ja kuluttajat uskaltavat taas raottaa lompakoitaan.
Tämä on optimistin kuva taloudesta ja yrittämisestä. Jotta todellisuus olisi edellä kuvatun kaltainen, tarvitaan paljon toimia.
Käsittelen ensin yritysten näkymiä. Ne vaihtelevat dramaattisesti riippuen toimialasta. Monissa kuluttajapalveluissa liiketoiminta loppui maaliskuussa kuin seinään, yrityspalveluissa toimintaa on voitu jatkaa jokseenkin normaalisti, ja teollisuuden alihankkijoilla epävarmat ajat ovat vasta tulossa, jos tilaukset hiipuvat syksyä kohti.
Päänsäryksi muodostuu pian se, että alasta riippumatta tarvitaan laitehankintoja ja korvausinvestointeja, vaikka horisontti on sumun peittämä. Kun oman kysynnän ennustaminen vaikeutuu, on työlästä perustella rahoitushakemusta.
Perinteiset kanavat ovat ruuhkaisia, koska valtion takaamia kriisirahoituksia kertyy pankkien postilaatikkoihin kuin juoksuhiekkaa. Ensimmäisten kriisiviikkojen aikana niitä on tullut vähemmän kuin odotettiin, mutta kun kassakoneet kesää kohti hiljenevät, hakemuksia aletaan rustata.
Leasingrahoitus muodostuu poikkeusaikoina tärkeäksi vaihtoehdoksi niille yrityksille, joiden pääoman tarve on akuutti, ja suuruudeltaan mitä tahansa tuhannesta eurosta muutamiin satoihin tuhansiin. Jokainen hakemus tarkastetaan yhtä huolellisesti kuin pankkisaleissa, mutta päätös tulee ratkaisevasti notkeammin.
Kuluttajien rooli muodostuu tärkeäksi taloustaantuman pehmentämisessä. Yhtenä hallituksen exit-strategian osana pitää olla kuluttajien luottamuksen vahvistaminen, jotta vähittäiskauppa, erikoiskauppa ja palveluyritykset pärjäävät hankalien aikojen yli.
On erittäin hyvä uutinen, että Suomi tiukentaa lainsäädännöllä pikavippien myöntämistä 10 prosentin korkokatolla. Vakuudettomia kulutusluottoja ei tule kylvää varsinkaan lama-aikana.
Yhtä tärkeä on lain rajaus, jonka mukaan korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, joihin kuuluvat myös luottokortit. Se mahdollistaa kotitalouksille käyttöarvoltaan merkittäviä hankintoja, joiden rahallinen arvo ostohetkellä ehkä ylittää kuukausittain käytettävissä olevat varat.
Lain mukaan hyödykesidonnainen luotto on ”kulutushyödykkeen hankkimista varten myönnettävä kuluttajaluotto, jonka antajana on myyjä tai palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn perusteella”. Tällaisissa kaupoissa puhutaan esimerkiksi huonekaluhankinnoista, jotka rahoitetaan luotolla, ja sen laskennalliset kuukausikulut saattavat ylittää rajan.
Näinä aikoina rahoituksessa yritykset ja kuluttajat tarvitsevat vaihtoehtoisia, mutta luotettavia ratkaisuja. Ne ovat osa lääkettä, jolla Suomi saadaan toipumaan koronan taloudelle antamasta iskusta.
Maajohtaja Miia Heliö
Ikano Bank