Vastuullinen yritystoiminta Suomessa – mitä se tarkoittaa?
Vastuullisessa yrityksessä toimitaan yhteiskunta- ja ympäristövastuullisesti ja kannetaan sosiaalista vastuuta. Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck kertoo, ovatko suomalaisyritykset vastuullisuudessaan eturivin pioneereja vai takapulpetin pahiksia.– Vastuullinen yritystoiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys noudattaa yleisiä yhteiskuntavelvoitteita ja tekee ympäristöfiksuja valintoja. Lisäksi yritys pitää hyvää huolta työntekijöistään, asiakkaistaan ja kumppaneistaan, aloittaa Vastuu Groupin toimitusjohtaja Lars Albäck.
Albäckin mukaan suomalaiset yritykset yrittävät tehdä parhaansa ja lähtökohtaisesti pyrkivät toimimaan vastuullisesti. Suomalaisissa näkyy insinöörikansan pedanttisuus: jos jotain ei tiedetä, otetaan selvää ja etsitään ratkaisuita entistä parempiin toimintatapoihin.
– Vastuullisuus on ennen kaikkea asennepeli. Suomestakin löytyy viherpesua, mutta pääosin olemme etupulpetin kiltit oppilaat vastuullisuuden saralla. Haluamme aidosti noudattaa EU-taksonomiaa ja seurata esimerkillisten yritysten jalanjälkiä.
Yrityksiä ajaa vastuulliseen toimintaan ennen kaikkea yhteiskunnan paine. Rahoittajat, kuluttajat ja kansalaiset ovat ymmärtäneet, että ympäristömme eteen on pakko tehdä työtä.
– Ei se voi mennä niin, että me keski-ikäiset pilaamme tulevaisuuden lapsiltamme. Meidän pitää tsempata, jotta maailmasta on jotain jäljellä meidänkin jälkeemme, Albäck sanoo.
Luotettava kumppani -tunnus kertoo, ovatko yhteiskuntavelvoitteet kunnossa
Albäck on pitkän linjan asiantuntija, kun puhutaan vastuullisuudesta. Hän johtaa entistä Suomen Tilaajavastuuta nykyiseltä nimeltään Vastuu Group:ia, jolla on hyppysissään kymmenen vuoden data yritysten yhteiskuntavastuullisuudesta. Hänen yrityksensä pääpalvelu on teknologia, jonka avulla palvelua tuottavista yrityksistä voidaan tarkastaa, ovatko ne hoitaneet yhteiskuntavelvoitteensa asiaankuuluvalla tavalla. Tällaiselle yritykselle myönnetään Luotettava kumppani -tunnus.– Meillä on asiakkaina 70 000 yritystä. Se kattaa kuutisenkymmentä prosenttia kaikista suomalaisista palveluyrityksistä. Suurista yrityksistä esimerkiksi Ikealla on Luotettava kumppani -tunnus. Tyypillisin asiakkaamme on pieni- ja keskisuuri rakennusalan yritys.
Hyvinvointiyhteiskunnassa harmaa talous ei kuki
Albäck korostaa, että hyvinvointiyhteiskunnan toteutuminen vaatii sitä, että kilpailutuksissa ei nouse valintojen kärkeen harmaan talouden yrityksiä.– Verohallinto on tutkinut torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuutta pitkällä aikajänteellä. Panostamalla järjestelmällisesti torjuntatyöhön ja käyttämällä Luotettava Kumppani -palvelua yritysarvioinneissa esimerkiksi Helsingin Kaupunki onnistui puolittamaan osuutensa harmaaseen talouteen. Tällä on suuri merkitys, kun miettii, kuinka paljon palveluita Helsingin kaupunki eri alojen yrityksiltä tilaa, Albäck sanoo.
Myös pienemmistä yrityksistä on kerrottu, että yksityisille tarkoitettu Zeckit -palvelu on helpottanut byrokratiaa ja tuonut luotettavuutta yritystoimintaan. Palvelun hyöty on se, että muutamalla klikkauksella pääsee näppärästi katsomaan, onko palvelun tuottaja yhteiskuntavastuullinen yritys, vai onko esimerkiksi verojen tai vakuutusten maksamisessa rikkeitä.
– Jos esimerkiksi työmaa jää kesken sen vuoksi, että rakennusyritys menee konkurssiin, alkaa aikamoinen show. Siksi ennen palvelun tilaamista suosittelen tarkastamaan Zeckit:stä, kestääkö yrityksen yhteiskuntavastuullisuus päivänvaloa.
Vastuullisuusteot voivat olla myös vaivattomia
Yritystoiminta on vaativaa ja monessa yrityksessä punnitaan, mistä löydetään resurssit, raha ja aika yritysvastuullisuuden tarkasteluun ja toiminnan kehittämiseen.– Yrittäjällä on miljoona asiaa tehtävänä, joten vastuullinen toiminta ja hyvän edistäminen pitäisi tehdä yrittäjälle helpoksi. Jos aika hupenee byrokratiaan, vastuullisuusmittareiden seuraamiseen ja vastuullisuuden todistamiseen, vaikuttavuus ja toiminnan kehittäminen jäävät silloin jalkoihin. Jotta yrittäjälle jää aikaa olennaiseen, palvelumme on automatisoitu mahdollisimman pitkälle, Albäck sanoo.
Albäck kehottaa yrittäjiä ja yritysjohtoa miettimään, mikä on yrityksen syvin syy olla olemassa. Liiketoimintamielessä yritysten olemassaolon peruste on yleensä selkeä, mutta myös pehmeitä arvoja pitäisi miettiä.
– Miksi maailmasta tulee parempi paikka, kun juuri tämä yritys on olemassa, Albäck kannustaa kysymään itseltään.
Vastuullisuuteen panostaminen luo huomista
Vastuu Groupilla itsellään on ylevä ja suuruudenhullukin visio: vastuugroupilaisten unelmana on luoda parempia elinolosuhteita miljardille ihmiselle vuoteen 2025 mennessä. Pitkän tähtäimen visiona on jättää parempi maailma tuleville sukupolville kestävämmän rakennetun ympäristön ratkaisujen avulla.– Haluamme ajatella isosti, sillä vähempi ei enää riitä tälle maapallolle. Nyt olemme tehneet töitä yhteiskuntavastuullisuuden alueella, tulevaisuudessa haluamme tehdä saman ympäristövastuullisuuden saralla. Tavoitteenamme on kehittää vastaava palvelu, josta yrityksen ympäristövastuullisuuden voi tarkastaa helposti ja vaivattomasti.