Yrittäjän työssäjaksaminen on yrityksen tärkein menestystekijä

Lähes neljännes yrittäjistä kokee työssäjaksamisen ongelmia, kertovat tänä syksynä julkistetut Suomen Yrittäjien gallupkyselyn tulokset. Suomessa yrittäjiä on noin 300 000, joten työssään uupuneita on valtava määrä, jopa 70 000. Uupuneimpia ovat pienet työnantajayrittäjät.

– Kun taloustilanne on tiukka ja korona vaikuttanut monen yrityksen kassavirtaan ja toimintatapoihin, yrittäjän on erityisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Yrittäjän oma työkyky on yrityksen merkittävin menestystekijä, sanoo Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen.

Moni yrittäjä rakastaa työtään ja yritys on usein rakennettu heijastelemaan yrittäjän omia intohimon kohteita. Työkyvyn kannalta yrittäjyyteen sisältyy monia suojatekijöitä, kuten vahva merkityksellisyyden kokemus ja vapaus päättää omista aikatauluistaan. Usein työ tempaisee yrittäjän mukanaan, eikä hän muista pitää riittävästä vapaa-ajasta ja palautumisesta huolta.

– Yrittäjiä koskevat aivan samat psykologian lait kuin palkansaajiakin, joiden työtä ohjaavat työturvallisuuslaki ja työhyvinvointisäädökset. Vaikka lait eivät suojaa yrittäjän työkyvyn ylläpitämistä, palautumisen tarve on yrittäjälle aivan yhtä tärkeää kuin muillekin – vaikka työ olisi erityisen mielekästä ja inspiroivaa.

Hannonen kertoo, että Työterveyslaitoksen eräässä hankkeessa kartoitettiin yrittäjän työviikon pituutta. Kyselyssä kävi ilmi, että yrittäjät laskivat työajakseen vain toimistossa tai asiakkaiden luona viettämänsä ajan. Iltaisin ja viikonloppuisin aherrettuja tunteja esimerkiksi laskujen tai sähköpostien parissa monikaan yrittäjä ei varsinaisesti pitänyt työaikana.

Työpäiviin tarvitaan väljyyttä

Työpäivän pituus ei ole ainoa työkykyyn vaikuttava haaste. Myös työpäivän hektisyys ja taukojen puute saa väsymään. Jos työpäivä on aikataulutettu äärimmilleen, on selvää, että voimavarat alkavat hiipua. Hannonen painottaa, ettei palautuminen voi olla vain suorite, mikä pitää työpäivän jälkeen tehdä, vaan sitä pitää ajatella myös työpäivän aikana.

– Työpäivän tulee olla riittävän huokoinen. Siinä on oltava tilaa syömiselle ja hetkittäisille rauhoittumisille. Kun työtehtävä vaihtuu toiseen, aivoille on annettava riittävän pituinen tauko siirtyä ajattelusta seuraavaan. Päiviin on hyvä varata väljyyttä myös yllätyksille. On stressaavaa, jos päivän tai viikon aikataulut kaatuvat yllättäviin asioihin. Niitä, kun sattuu aina, Hannonen ohjaa.

Nyrkkisääntöjä voidaan pitää, että kalenterista saisi täyttää vain 80 prosenttia, ja viidennes pitäisi pitää vapaana yllätyksille ja palautumisille. Se kuulostaa paljolle, mutta jo asian tiedostaminen on hyvä alku.

Työn rajaaminen on tärkeä taito

Jotta palautuminen voi olla mahdollista, työpäivä pitää rajata järkevästi. Hannonen ohjeistaa miettimään asiaa arvojen kautta: kuinka paljon tarvitsen vuorokaudessa unta? Kuinka paljon haluan viettää aikaani perheeni ja muiden minulle tärkeiden asioiden parissa? Miten pidän huolta terveydestäni? Kuinka paljon aikaa työpäivälle silloin jää?

– Kun työtä rajaa arvolähtökohdasta käsin, avartuu asioiden tärkeysjärjestys, Hannonen sanoo.

Jos herää aamulla virkeänä ja hyvinvoivana ja aloittaa mielellään päivän työt, tasapaino on hallinnassa ja kaikki on hyvin.

– Virkeys ja myönteinen mieli ovat hyviä mittareita. Samoin se, jaksanko tehdä työpäivän jälkeen muita minulle mieluisia asioita.

Yrittäjä, uskalla pitää vapaata

Milloin sitten lomille? Voiko yrittäjä irrota yrityksestään lomalle kokonaan vaiko vain osittain?

– Riippuu toki toimialasta, milloin yrittäjän on helpointa vetäytyä lomille. Lomista ei kuitenkaan kannata nipistää, oli loma sitten kesällä, keväällä tai syksyllä, Hannonen sanoo.

Monessa yrityksessä joulu on erinomainen aika ottaa tilaa omalle palautumiselleen, kun asiakkaatkin hiljenevät joulunviettoon.

– Pääasia on, että yrittäjäkin pyrkii rauhoittumaan. Yksikin päivä täysin ilman työasioita on palautumisen kannalta parempi kuin ei yhtään päivää. Jokainen hetki rentoutumista on parempi kuin ei ollenkaan.

Hannonen korostaa itsemyötätunnon merkitystä. Palautumisen tarpeellisuus on hyvä omassa arjessaan tiedostaa ja tunnistaa – jokainen teko työkyvyn ylläpitämisen puolesta on tärkeä.