Joko teidän firmassa ajetaan sähköllä?

Moni yritys haluaisi vaihtaa hyötyajoneuvonsa sähköisiin, mutta saatavuus on vielä heikko eivätkä ominaisuudet kaikin osin sovi työajoon. Mikä vauhdittaisi muutosta? Vastaajana Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Autoliitolla on noin 130 000 jäsentä, joista pari tuhatta on yritysjäseniä ja loput yksityishenkiöitä. Pasi Nieminen on tuttu liikenneuutisten kommentoija mediasta, ja vaikuttaa autoilijoiden puolesta monissa liikenteen lainsäädäntöhankkeissa. Parkkiruudussa hänellä on lataushybridiauto. Kysyimme Pasilta, mitä hän ajattelee liikenteen sähköistymisestä, ja mistä se näyttää yritysautojen osalta.

Kuinka pitkällä Suomessa ollaan liikenteen sähköistämisessä?

Alkumatkalla ollaan vasta. Bensiini ja diesel jylläävät ajoneuvorekisterissä, vaikka mielikuva on toinen, kun mediaa lukee. EU:n asettama deadline – uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu vuonna 2035 – tulee nopeuttamaan muutosta aika pian.

Suomessa on iäkäs autokanta, keski-ikä on yli 12 vuotta, ja ne kiertävät omistajalta toiselle. Yhtä uutta kohti ostetaan kuusi käytettyä. Myös komponenttipula ja talouden epävarmuus hidastavat sähköllä liikkuvien autojen kauppaa. Uusien autojen kauppa on ollut viime vuosina todella verkkaista, mikä luonnollisesti hidastaa sähköautojen yleistymistä.

Miten hyötyajoneuvojen sähköistäminen etenee?

Toistaiseksi vielä hitaammin. Suomessa on tänä vuonna lokakuuhun mennessä myyty noin 500 täyssähköpakettiautoa ja noin 8000 dieselillä kulkevaa. Rekisterissä on kaikkiaan 300 000 pakua, joista vain 1300 on sähkövoimalla liikkuvia.

Kuorma-autoissa tilasto on vielä karumpi, 94 000 kuorma-autosta vain 20 on sähkökäyttöisiä.

Miksi muutos on niin hidasta?

Mitä raskaampi ajoneuvo, sitä haastavampaa sähköistäminen on. Mutta uskon, että hyötyajoneuvoissa autotehtailla on painetta saada markkinoille uusia malleja.

Yritykset haluavat vaihtaa päästöttömiin tai vähäpäästöisiin autoihin. Painetta tulee asiakkailta ja kuluttajilta esimerkiksi jakeluliikenteessä.

Myös sijoittajat vaativat vastuullisuutta ja se saattaa tulla monilla aloilla jopa sopimusehtoihin. Sähköauto antaa lisäksi imagohyötyä.

Mitä ominaisuuksia niissä pitää vertailla?

Hyötyajoneuvon hankkija katsoo toimintasädettä nopean lataamisen saatavuutta ja kantavuutta. Auton pitää pysyä liikkeellä koko päivän, kun on ajoja. Nämä pitää saada paremmalle tasolle hyötyajoneuvoissa.

Onko sähköautojen veroporkkana riittävä?

Se on tukenut vaihtoa sähköautoihin, mutta valitettavasti tukea ollaan lopettamassa vuoden vaihteessa. Mielestäni se loppuu aivan liian aikaisin. Muissa maissa vaihdetaan sähköön ripeämmin juuri tukien ansiosta.

Sähköautoilta poistunut autovero ja pienemmät käyttökustannukset tietenkin auttavat jonkun verran.

Miten yritysautojen kohtelua pitäisi parantaa?

Kun on asetettu kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ne eivät toteudu ilmaiseksi. Bensan ja dieselin myynti laskee, ja niistä saatava verotuotto vähenee. Silti ainoa järkevä suunta, jonka näen, on nopeuttaa sähköajoneuvojen käyttöönottoa.

Kasvava sähköautokanta yrityksissä mahdollistaa päästöttömät kuljetukset, ja se on liiketoimintamahdollisuus. Lisäksi sähköautot tarvitsevat latausasemia, erilaista huoltoa ja varaosia. Monenlaista toimeliaisuutta syntyy, ja verotuloja sitä kautta.

Miten sähköautot pärjäävät liikenteessä? Sammuuko niitä tien poskeen?

Autoliiton tiepalvelulla on erittäin tarkka kuva siitä, miten liikenne Suomessa sujuu. Sähköautoilla ei ole niitä ongelmia, mitä povattiin. Sähkötekniikka on luotettavaa ja melko yksinkertaista, toki joitakin tyyppivikoja siinäkin on ollut.

Latauskapasiteetti tuntuu riittävän, vaikka siitä on oltu huolissaan mediassa. Kuljettajat ovat huolellisia latauksien kanssa. Loppukevennyksenä voisi sanoa, että tyhjä tankki on yhä polttomoottoriautojen ongelma.