Kestävää joulua – ikanolaiset ovat löytäneet enemmän vähemmällä

Lahjatkin voi kierrättää

Monissa ikanolaisten perheissä on sovittu, että aikuisten kesken lahjoja ei anneta. Lapsiperheissä vaatteiden ja tavaroiden kierrätys on arkipäivää, ja moni oli sitä mieltä, että kierrätystä voisi soveltaa myös joululahjoihin. Joel Liskin lähipiirissä tämä on jo otettu tavaksi. Lapset saavat joulupaketissa siskolta, veljeltä, serkulta tai ystäväperheen lapselta perittyjä aarteita:

– Vaatteiden lisäksi myös lelut ja pelit kiertävät. Uudet hankinnat ovat harrastuksia, leikkiä ja oppimista tukevia välineitä ja pelejä, kuten sukset tai luistimet vanhimmalle lapselle, jolta ne kiertävät edelleen nuoremmille. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä tähän mini-kiertotalouteen.

Uusissa lahjoissa ikanolaiset satsaavat mieluiten paikallisten yrittäjien tuotteisiin sekä palveluihin ja elämyksiin. Thomas Lönnqvist antaa tyttärelleen – ja itselleen – joululahjaksi aikaa jääkiekkokatsomossa:

– Tyttäreni on kova HIFK-fani, ja joulupukki on tuonut hänelle lippuja jääkiekko-otteluihin. Tähän saakka olen päässyt mukaan peleihin, samalla siis vietämme loistavaa isä-tytär-aikaa. Vielä hänestä ei ole tullut isänsä tavoin Ässien fania, mutta tämäkin on työn alla, Thomas naurahtaa.

Lahjoja niitä tarvitseville

Monet ikanolaiset muistavat jouluna niitä, joilla ei ole varaa lahjoihin ja herkutteluun. Suomessa noin 130 000 lasta elää vähävaraisissa perheissä (Punainen Risti, 2024). Satu Viille kertoo, että heidän perheessään käydään yhdessä lasten kanssa ostamassa muutama lahja, jotka viedään Joulupuu-keräykseen.

Janita Huuhtasen suvussa on sovittu, että lahjojen vaihtamisen sijaan he toteuttavat yhdessä jonkin vähävaraisen perheen toiveen. Näin on hankittu esimerkiksi ruokalahjakortteja ja joulukoristeita.

– Tämä on ollut koko perheelle kaikkein mielekkäin joululahja. Joulu on itselleni todella tärkeä juhla, mutta monelle perheelle se aiheuttaa stressiä. Haluan omalta osaltani auttaa joulun järjestämisessä myös muita, Janita kertoo.

Herkullinen joulu vähemmällä hävikillä

Joulun jälkeen monissa suomalaisissa kodeissa sulatellaan ähkyä ja ihmetellään, miksi taas pitää syödä kaksi viikkoa jouluruokaa. Pieni pohdinta onkin paikallaan, sillä suomalaisissa kodeissa syntyy yli 155 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain (Luonnonvarakeskus 2021). Ruoka on tärkeä osa joulun yhdessäoloa ja tunnelmaa, mutta sen aiheuttamia kuluja, työtä ja hävikkiä useimmat kuitenkin haluaisivat vähentää.

Riina Tapionlinnan perheessä ruoat tehdään yhdessä, ja myös yli jääneistä ruoista kannetaan yhdessä vastuu:

– Kokoonnumme vanhemmilleni ja teemme ruokia yhdessä, jolloin kukaan ei jää yksin sen kanssa. Jaamme jäljelle jääneet ruuat perheidemme kesken, jottei ruokahävikkiä syntyisi, Riina Tapionlinna kertoo.

Monet ikanolaiset kertovat päättäneensä tehdä vähemmän ruokaa ja keskittyvänsä niihin, joista pitävät kaikkein eniten. Mari Sandgrenin perheessä on hoksattu, että edellisten vuosien menekki on hyödyllistä tietoa:

– Olemme pyrkineet minimoimaan ruokahävikkiä pitämällä hiukan kirjaa siitä, mitä ruokaa on mennyt minkä verran.

Tärkeimpiä asioita ei saa rahalla

Siitä, mikä on kaikkein tärkeintä, ikanolaiset ovat yksimielisiä: läheiset ja yhdessäolo.

– Tänä vuonna vietämme joulua aikuisten kesken mökillä, ja siellä on helppo keskittyä olennaiseen: hyvään ruokaan ja lepäilyyn, ulkoiluun, saunomiseen ja yhdessäoloon, Satu Viille kertoo.

Villasukkapäivä on jopa joulun paras päivä:

–Joulupäivän rauhoitamme kyläilyiltä ja olemme perheen kesken kotona villasukat jalassa. Syömme herkkuja, katsomme elokuvia, pelaamme lautapelejä. Tämä kotipäivä on myös lasten ehdoton suosikki, Mari Sandgren kertoo.

Teemu Leppä on puolisonsa kanssa päättänyt, että tänä vuonna joulua vietetään rennommin ja kestävämmin:

– Olemme huomanneet, että yksinkertainen joulu antaa enemmän tilaa olennaiselle: yhdessäololle, ulkoilulle ja levolle. Ilman suorittamisen painetta joulusta on tullut aidosti merkityksellinen.