Suomalaiset yritykset ovat tekoälyn käytön kansainvälistä kärkeä

Valtaosassa pk-yrityksistä on jo opeteltu promptaamaan käskyjä tekoälylle. Joko on nähtävissä, että tekoäly on mukana yrityksen ydinprosesseissa, kuten tuotannon suunnittelussa, varastonhallinnassa tai myynnin ennustamisessa?

Maria Nyroos toimii Suomen Yrittäjien digi- ja innovaatiopolitiikan asiantuntijana seuraten teknologian ja digitalisaation kehitystä yhteiskunnassa ja sen vaikutuksia yrityksiin ja liiketoimintaan. Hän myös keskittyy konkreettisesti pk-yrittäjien digiosaamisen kehittämiseen.

Tekoälyn käyttö pk-yrityksissä on yleistynyt nopeasti: Vuoden 2024 lopun Yrittäjägallupissa noin 38 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti käyttävänsä tekoälyä vähintään satunnaisesti. Lokakuussa 2025 luku oli jo 57 prosenttia.

Nyroosin mukaan viime vuoden aikana nähty muutos kertoo saavutettavuuden parantumisesta ja asenteiden muuttumisesta:

– Oma arvioni on, että tekoälytyökalujen kehitys ja keskustelun hype ovat madaltaneet kynnystä kokeilla. Kun tekoäly tulee tutun työkalun mukana, kuten Copilot, se madaltaa käyttöönottokynnystä merkittävästi. Tarvitsemme kuitenkin lisää selvityksiä voidaksemme sanoa, mikä lisää tekoälyn käyttöä ja mikä ei, Nyroos toteaa.

Todelliset hyödyt syntyvät ydinprosesseissa

Tekoälyä hyödynnetään pääosin viestintään, markkinointiin, ideointiin ja käännöksiin. Sen sijaan hallinnolliset tehtävät, myynnin kasvattaminen tai tuotekehitys ovat edelleen harvemmin hyödynnettyjä tekoälyn mahdollisuuksia.

– Tekoälyn käyttö ei saisi jäädä ChatGPT:n tapaisten työkalujen varaan, vaan sen pitäisi tuoda aidosti liiketoiminnallisia hyötyjä, mutta niistä ei vielä ole varmaa näyttöä. Tekoälyn käsite on monella vielä hyvin häilyvä, Nyroos kertoo.

Kehityksen veturiksi Nyroos nostaa teollisuuden, jossa tutkimus- ja kehitystoiminta on huomattavasti muita toimialoja aktiivisempaa.

– Olemme jo usean vuoden ajan kysyneet yritysten tuotekehityksestä ja innovaatioista, ja näistä tutkimuksista näkee, että teollisuus on selvästi edellä. On todennäköistä, että kun kehitys etenee siellä, ratkaisut leviävät vähitellen myös muille aloille.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset yritykset ovat edenneet pitkälle tekoälyn hyödyntämisessä. Euroopan investointipankin selvityksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista yrityksistä, suuryritykset mukaan lukien, ilmoittaa käyttävänsä tekoälyä, mikä nostaa Suomen Euroopan kärkeen. Suomessa toimii myös paljon pieniä tekoälyyn keskittyviä yrityksiä.

– Suomi on vahva tekoälytutkimuksessa, puolet Euroopassa myönnetyistä tekoälypatenteista tulee Suomesta. Yrityksillämme on hyvät digitaaliset valmiudet, joten näen paljon potentiaalia siinä, että uusia ratkaisuja otetaan käyttöön varhain ja ne leviävät toimialalta toiselle, Nyroos arvioi.

Yrittäjät tarvitsevat selkeyttä tekoälyn mahdollisuuksista

Kysyttäessä tekoälyn hyödyntämisen esteistä vain pieni osa yrittäjistä ilmoitti ajan puutteen tai kustannusten olevan merkittävissä määrin heidän tiellään. Sen sijaan suurimmaksi esteeksi nousee osaamisen puute. Myös tietoturvariskit ovat yleinen huolenaihe.

– Tekoälyn oppiminen vaatii aikaa ja sitoutumista, mutta yrittäjät eivät niinkään kysy, investoidaanko vai ei. Suurempi haaste on se, että ei olla varmoja, mihin investoidaan. Yrittäjät ovat lähtökohtaisesti rohkeita ja avoimia. Olen optimistinen, että yritykset ovat valmiita investoimaan, kunhan he saavat selkeämmän käsityksen tekoälyn hyödyistä ja mahdollisuuksista, Nyroos kuvaa.

Tekoälyyn liittyvät hyödyt näyttäytyvät käyttäjille ennen kaikkea ajan ja resurssien säästönä. Henkilöstökulujen vähentämistä ei juuri mainita.

– Tekoäly nähdään enemmän työn tehostajana kuin korvaajana, ja juuri siinä on sen suurin potentiaali pk-yrityksille, Nyroos kiteyttää.