Miksi pankki kysyy niin paljon? Lomakkeet eivät ole kiusaa vaan lakisääteinen velvollisuus.

Kun yritys hakee leasing-rahoitusta, pankki tarvitsee hakemuksen käsittelyyn tietoja yrityksestä, sen taustahenkilöistä, rahoituksen käyttötarkoituksesta ja rahoitettavasta kohteesta. Kysymykset voivat tuntua työläiltä, mutta niiden taustalla on pankin lakisääteinen velvollisuus tuntea asiakkaansa ja ehkäistä talousrikollisuutta.

Ikano Bankin juristi Jonna Hartikaisen mukaan kysymys on tuttu erityisesti pienille yrityksille ja ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta hakeville.

– Jos yritys on hakenut rahoitusta aiemminkin, asia ei yleensä tule yllätyksenä. Samat vaatimukset koskevat finanssialan toimijoita laajemminkin, Jonna kertoo.
Vaikka kysymykset voivat tuntua työläiltä, niiden tarkoitus on varmistaa, että rahoitushakemus voidaan käsitellä asianmukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla.

Asiakkaan tunteminen on pankin velvollisuus

Asiakkaan tunteminen tarkoittaa, että pankin pitää muodostaa riittävä kuva siitä, kuka asiakas on, millaista liiketoimintaa yritys harjoittaa ja miksi se hakee rahoitusta.

Yritysasiakkaalta kysytään esimerkiksi yrityksen perustietoja, toimialaa, hallituksen jäsenten tietoja, omistusrakennetta, tosiasiallisia edunsaajia sekä varojen alkuperää.

Osa kysymyksistä voi tuntua asiakkaasta itsestäänselvältä. Jos maanviljelijä hakee leasing-rahoitusta traktoriin, käyttötarkoitus on helppo ymmärtää. Pankin näkökulmasta myös ilmeiset asiat pitää kuitenkin vahvistaa.

– Meidän pitää ymmärtää, miksi juuri tätä kohdetta halutaan juuri tähän liiketoimintaan, Jonna sanoo.
Kaikissa tilanteissa yhteys yrityksen liiketoiminnan ja rahoitettavan kohteen välillä ei ole yhtä selkeä. Siksi pankin on varmistettava, mitä ollaan rahoittamassa ja mihin tarkoitukseen kohde tulee.

Kysymykset eivät ole pankin omia keksintöjä

Moni asiakkaan tuntemiseen liittyvä kysymys tulee suoraan lainsäädännöstä. Pankilla on velvollisuus tunnistaa, ketkä yrityksessä käyttävät päätösvaltaa tai omistavat sitä.

Tosiasiallisilla edunsaajilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka omistavat yrityksestä yli 25 prosenttia tai käyttävät siinä muuten määräysvaltaa. Jos tällaisia henkilöitä ei ole, pankki selvittää vaihtoehtoisia edunsaajia, kuten toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenet.

Pankin pitää myös selvittää, onko edunsaaja poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tällaisen henkilön lähipiiriä. Tämä liittyy korruption ja talousrikollisuuden torjuntaan.

– Moni kysymys voi asiakkaasta tuntua turhalta, mutta taustalla on aina lakisääteinen velvoite. Emme kysy asioita varmuuden vuoksi, vaan siksi, että meidän pitää tuntea asiakkaamme riittävän hyvin, Jonna sanoo

Omistusrakenne voi olla hyvin yksinkertainen

Erityisesti pienissä yrityksissä organisaatiokaavion tai omistusrakenteen pyytäminen voi tuntua oudolta. Jos yrityksessä on vain yksi tai kaksi yrittäjää, asiakas saattaa ajatella, ettei mitään organisaatiota ole.

Pankille riittää kuitenkin selkeä kuvaus siitä, kuka yrityksen omistaa ja millä osuuksilla.

– Sen ei tarvitse olla mikään monimutkainen himmeli. Jos yrityksen omistaa kaksi henkilöä puoliksi, sen voi kuvata hyvin yksinkertaisesti, Jonna kertoo.

Omistusrakenteen selvittäminen auttaa pankkia varmistamaan myös sen, ettei asiakkaan taustalla ole pakotteiden alaisia henkilöitä tai tahoja.

Tietoja käytetään hakemuksen käsittelyssä

Asiakkaan tuntemiseen liittyviä tietoja ei kerätä vain lomakkeen täyttämistä varten. Niitä käytetään hakemuksen käsittelyssä, asiakkuuden arvioinnissa ja riskien tunnistamisessa.

Jos jokin tieto jää epäselväksi, pankki voi joutua kysymään lisätietoja. Tämä voi tuntua asiakkaasta turhauttavalta, varsinkin jos hän on jo täyttänyt useita tietoja.

– Jos jokin asia jää epäselväksi, saatamme joutua kysymään lisää. Kun tiedot ovat kunnossa, asia pääsee etenemään, Jonna sanoo.
Jos asiakas ei halua toimittaa pyydettyjä tietoja lainkaan, se voi olla pankille hälytysmerkki.

Huolelliset vastaukset nopeuttavat prosessia

Asiakkaan näkökulmasta tärkein hyöty on hakemuksen sujuva eteneminen. Mitä kattavammin tiedot toimitetaan heti alussa, sitä todennäköisemmin hakemus etenee ilman turhia viivästyksiä.

Hakemusta tehdessä yrityksen kannattaa varmistaa, että perustiedot ja kaupparekisteritiedot ovat ajan tasalla. Omistajat ja omistusosuudet on hyvä selvittää etukäteen, ja rahoitettavan kohteen käyttötarkoitus kannattaa kuvata mahdollisimman selkeästi.

Myös omistusrakenne kannattaa toimittaa pankille ymmärrettävässä muodossa, vaikka se olisi hyvin yksinkertainen.

– Meille voi myös aina soittaa. Pystymme kertomaan, mihin kysymys perustuu ja miksi tietoa tarvitaan, Jonna muistuttaa.

Kysymyksiä voi tulla jatkossa lisää

Asiakkaan tuntemista koskeva sääntely kehittyy jatkuvasti. Heinäkuussa 2027 voimaan tuleva uusi EU rahanpesun torjuntaa koskeva sääntely yhtenäistää käytäntöjä eri jäsenmaissa ja tuo mukanaan tarkempia vaatimuksia asiakkaiden tunnistamiseen.

Jonnan mukaan Suomessa asiakkaan tuntemiseen liittyvät vaatimukset ovat jo nyt melko kattavat, joten muutos ei ole yhtä suuri kuin monessa muussa EU-maassa. Yritysasiakkaiden näkökulmasta näkyvin muutos on, että joitakin tietoja voidaan jatkossa kysyä nykyistä yksityiskohtaisemmin.

– Esimerkiksi tosiasiallisista edunsaajista kerätään tulevaisuudessa enemmän tietoja kuin nykyisin. Asiakkaan tuntemiseen liittyviä tietoja kerätään jatkossa entistä yhdenmukaisemmin koko EU-alueella, Jonna kertoo.