Tunnistatko korruption? Myös suomalaisyritysten kannattaa olla valppaina

Onko vientimyyjänne valmis tilanteeseen, jossa neuvottelussa esitetään erikoisia ehtoja? Voi tuntua yllättävältä, mutta korruptioriski ei meilläkään ole tuntematon.

Suomi oli helmikuussa jälleen kärkipaikoilla kansalaisjärjestö Transparency Internationalin korruptioindeksissä. Selvitys kuitenkin mittaa havaintoja ja mielikuvia korruptiosta julkisella sektorilla eikä kerro korruption todellisesta esiintymisestä. Yritysmaailmassa korruptio voi näyttäytyä eri tavoin – eikä sitä aina edes tunnisteta korruptioksi. Kansainvälisessä ympäristössä tapausten kirjo ja riskit kasvavat.

On totta, että Suomessa viranomaisten kanssa keplottelu ei ole maan tapa. Meillä luottamus viranomaisiin, instituutioihin, yrityksiin ja ihmisten rehellisyyteen on korkealla. Korruptio on kuitenkin laaja käsite, ja monet sen muodoista ovat hyvin arkisia kuten ilman kuittia maksettuja palveluita.

– Siellä missä on ihmisiä, on korruptiota, sanoo Code of Conduct Companyn Sanna Kalliokoski, joka on kokenut riskienhallinnan, kestävyysraportoinnin sekä yritysvastuun ja eettisen työelämän asiantuntija, konsultti ja kouluttaja.

Monet korruption muodot ovat hyvin arkisia

Korruptio tarkoittaa vaikutusvallan väärinkäyttöä henkilökohtaisen tai yrityksen edun saamiseksi. Se voi olla suoraa lahjontaa, mutta myös esimerkiksi eturistiriitoja tai suosimista. Suomessa ei ole erillistä korruptiontorjuntalakia, vaan korruptioon liittyvät rikokset, kuten lahjonta ja virka-aseman väärinkäyttö, sisältyvät eri säädöksiin. Euroopan komissio onkin tunnistanut lainsäädännön heikkoudet ja ehdottanut uutta lainsäädäntöä korruption torjumiseksi, jonka tavoitteena on ajantasaistaa ja yhdenmukaistaa korruptiorikosten määritelmiä ja rangaistuksia.

Nordic Business Ethics Initiativen vuoden 2022 selvityksessä 32 % suomalaisista vastaajista ilmoitti havainneensa lahjusten antamista, pyytämistä tai ottamista viimeisen vuoden aikana. Erityisesti nepotismi eli sukulaisten tai tuttavien suosiminen oli yleistä – jopa 68 % vastaajista kertoi kohdanneensa sitä.

Yksi korruption muodoista liittyy eturistiriitoihin ja kaksoisrooleihin. Näitä voi syntyä esimerkiksi, jos tarjouskilpailun ehdot laaditaan siten, että vain tietty sukulaisen, ystävän tai erityisiä etuja luvannut yritys voi voittaa. Myös yrityksen sisällä eturistiriidat voivat olla ongelmallisia, jos johtotehtävissä on saman perheen jäseniä ilman selkeitä roolirajauksia ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

– Eturistiriitoja syntyy kaikentyyppisissä yrityksissä. Verkostojen ja kontaktien hyödyntämisessä ei ole mitään pahaa, mutta pitäisi olla valppaana sen kanssa, milloin niksahdetaan väärälle puolelle, Kalliokoski toteaa.

Korruption torjunta alkaa tunnistamisesta

Ensimmäinen askel korruption torjunnassa on ymmärtää, missä tilanteissa riski voi syntyä. Suurissa yrityksissä on compliance-osastot, joiden tehtäviin korruption torjunta kuuluu. Kalliokoski suosittelee, että pienemmissäkin yrityksissä tehdään riskikartoitus ja määritellään yrityksen toimintaperiaatteet. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että kaikkiin yrityksiin liittyy korruptioriski.

Oleellista on myös kouluttaa henkilökuntaa tavalla, joka auttaa heitä toimimaan käytännön tilanteissa. Erityisesti kansainvälisessä kaupassa on tärkeää olla valmistautunut.

– Suomalainen integriteetti ei suojaa meitä, kun toimimme maissa, joissa pelisäännöt ovat erilaiset. Heti yhteistyön alussa on syytä tehdä selväksi, mitkä yrityksen toimintaperiaatteet ovat ja että korruptiota ei hyväksytä. Jos neuvottelu etenee liian pitkälle, on riski, että kaupasta ei enää halua luopua siinä vaiheessa, kun korruptio tulee vastaan. Jos suostuu kerran, sen jälkeen on hyvin vaikeaa peruuttaa, Kalliokoski neuvoo.

Reilu liiketoiminta on kaikkien etu

Korruption torjunta ei ole vain rikosoikeudellinen tai eettinen kysymys vaan myös liiketoiminnallinen riski. Tutkimusten mukaan yritykset menettävät keskimäärin yli 5 % liikevaihdostaan petosten ja väärinkäytösten seurauksena. Euroopan komission arvion mukaan korruptio maksaa EU:n taloudelle noin 120 miljardia euroa vuodessa.

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, ja niiden tulee tunnistaa toimintaansa liittyvät korruptioriskit sekä raportoida niiden hallinnasta esimerkiksi CSRD-sääntelyn mukaisesti. Korruptiosta voi seurata yrityksille ja yksilöille merkittäviä taloudellisia ja oikeudellisia seuraamuksia.

Yhteiskunnallisesti korruptio heikentää hallintoa, rapauttaa ihmisoikeuksia ja vaikuttaa kielteisesti palveluiden ja tuotteiden laatuun. Yrityksille se tuo mukanaan ylimääräisiä kustannuksia, vääristää kilpailua ja vahingoittaa yrityskulttuuria sekä mainetta.

Käytännöt, jotka aiemmin olivat hyväksyttyjä, voivat huomenna olla lainvastaisia tai ainakin kyseenalaisia. Enää ei ole tapana kustantaa yhteistyökumppaneille ylellisiä matkoja tai kalliita lahjoja. Myös edustusmenojen, kuten ravintolaillallisten tai tapahtumalippujen tarjoaminen on yhä useammin kyseenalaista, ellei niille ole selkeää liiketoiminnallista perustetta.

Kalliokoski toteaa, että paras suoja korruptiota vastaan on lyömätön, uniikki tuote tai palvelu:

– Tavoiteltava maine on sellainen, jossa tuote tai palvelu on niin hyvä, ettei siitä tarvitse neuvotella. Silloin voi sanoa ota tai jätä.