Viisi näkymää rakennusalan kasvuun
Horisontissa pilkahtelee valoa. Rakennusalaa on kuritettu kaikin tavoin, mutta Rakennusteollisuuden kevään 2025 suhdannekatsauksen ennuste oli positiivinen.
Rakentaminen tarvitsee kasvua ja kasvu rakentamista. Kaikista heikoin talouden suhdannevaihe vaikuttaakin Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan olevan takana. Epävarmuus on yhä suurta ja ennusteet maltillisia, mutta äkilliset käänteet voivat johtaa myös toiseen suuntaan – ylös päin.
Rakennusalan päättäjät seuraavat tiiviisti talousuutisten käänteitä. Kesälomakaudella tilannetta voi päästä tarkkailemaan etäämmältä. Onko käänne jo käsillä? Missä näkyvät merkit paremmasta? Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo kiteytti tämänhetkiset kasvunäkymät muutamiin aloihin:
– Teollisuuden ja julkisen sektorin rakentaminen, korjausrakentaminen, infra – näillä sektoreilla on eniten potentiaalia ja painetta lähteä liikkeelle. Myös asuntorakentamisen kasvattamiselle on painetta.
Lisäksi isot trendit kuten energiasiirtymä, huoltovarmuus ja turvallisuus vetävät pitkäaikaisia hankkeita, jotka ulottuvat laajalle maakuntiin ja pitkälle ensi vuosikymmenelle asti.
1. Toimitilat – teollisuus ja julkinen sektori vetävät
Toimitilarakentamisessa nähtiin vuoden 2024 lopussa odotettu käänne, kun 17 kvartaalin mittainen lasku katkesi.
Uutta kasvua syntyy erityisesti teollisuuden ja julkisen sektorin rakentamisessa. Data ja turvallisuus ajavat investointeja teollisuus- ja varastorakennushankkeisiin. Julkiset palvelurakennukset, etupäässä hoitoalan rakennukset, ovat toimineet toimitilarakentamisen vetureina jo viime vuonna
Kiinteistömarkkina odottaa edelleen ulkomaisten sijoittajien paluuta, mutta pohja on jo takana ja hienoista piristymistä ennakoidaan vielä tälle vuodelle.
2. Infra – tilauskanta jopa ennätyksellinen
Infrarakentamiseen kohdistuu paljon odotuksia. Maa- ja vesirakentaminen kääntyi kasvuun jo vuoden 2024 lopulla, ja tilauskannan pituus saavutti jopa historiallisen korkean lukemaan, 11,5 kuukautta. Suhdannetilanteen parantuminen tuo hankkeita lähes koko maahan. Julkiset investoinnit rata- ja tieverkkoon jatkuvat, millä on myös kerrannaisvaikutuksia:
– Jos jatkamme investointeja infraan riittävän kunnianhimoisesti, sillä on vipuvaikutuksia, jotka tuovat kasvua raideyhteyksien varrelle, Vihmo toteaa.
Sektori hyötyy myös geopolitiikan vetämistä kaivoshankkeista sekä investoinneista puolustukseen ja uusiutuvaan energiaan – infra on jo muutakin kuin teitä, raiteita ja siltoja.
3. Korjausrakentaminen – patoutunut tarve purkautuu
– Korjausrakentaminen kasvaa tänä ja ensi vuonna. Vanha rakennuskanta tarvitsee korjaamista, Vihmo arvioi.
Korjausrakentamisen arvo on jo lähes puolet koko rakentamisesta. Toimitilojen korjaamista heiluttavat kiinteistömarkkinoiden, etätyön ja verkkokaupan vaikutukset, mutta taloyhtiöiden korjaushankkeille ajat ovat nyt otolliset.
–Taloyhtiöillä on kovimmat vastikenousut takana ja korot ovat tulleet alas. Toimitilarakentamisessa korjausten tarve riippuu pitkälti siitä, paljonko toimitilat ovat käytössä.
Syksyllä on siis hyvä hetki taloyhtiöiden hallitusten painaa putkiremonteissa ja muissa hankkeissaan kaasua. Vielä kun rahoituksen saatavuuden hidasteet saataisiin pois tieltä, kasvu saisi Vihmon mukaan lisää vauhtia.
4. Megatrendit – vihreä siirtymä konkretisoituu
EK:n dataikkunassa voi seurata vihreän siirtymän hankkeita eri puolilla maata. EK:n mukaan vihreän siirtymän investointihankkeita on käynnissä jo yli tuhat, yhteisarvoltaan yli 300 miljardia euroa. Pelkästään alkuvuonna 2025 uusia hankkeita on julkistettu 15 miljardin euron arvosta. Biotuoteteollisuus, datakeskukset, sähkövarastot ja teolliset lämpöratkaisut tarvitsevat kaikki rakentamista.
– Potentiaali on valtava. Jos pienikin osa siitä toteutuu, se tarkoittaa useiden miljardien investointeja. Meillä on Euroopan puhtain ja halvin energia, mikä vetää sijoituksia puoleensa, Vihmo toteaa.
5. Kasvun taustavoima – kuluttajien luottamus
Monet rakenteelliset kasvun elementit ovat siis jo liikkeessä, mutta lopullinen lähtölaukaus käynnistyy kuluttajista:
– Kuluttajien ja yritysten luottamus on tärkeimpiä tekijöitä siinä, miten rakennusalalla menee. Lisäksi korko- ja kustannustaso vaikuttavat keskeisesti, Vihmo sanoo.
Kuluttajien ostovoima on jo kääntynyt kasvuun, inflaatio pysyy prosentin seuduilla ja odotus on, että korkojen laskukin jatkuu ainakin hieman. Kriisi on osunut kovimmin asuntorakentamiseen, mutta kaupungistuminen ei ole hiipumassa ja työn perässä tai muutoin uusille paikkakunnille muuttavat ihmiset tarvitsevat asuntoja.
Kun kasvu alkaa, kuka on lähtöviivalla?
Rakennusteollisuutta horjuttavat voimat kuten korot ja inflaatio ovat pitkälti muualla kuin rakennusyritysten käsissä. Käänteitä seuratessaan yritysten kannattaa kuitenkin panostaa niihin tekijöihin, joilla voivat parantaa omaa tilannettaan:
– Rakennusliikkeet toimivat velkarahalla, ja rahoitukseen liittyvää osaamista pitäisi kasvattaa. Lisäksi, vaikka vihreä siirtymä on Yhdysvalloissa ollut vastatuulessa, kestävä kehitys on tullut jäädäkseen ja on yhteydessä myös rahoituksen saatavuuteen, Vihmo painottaa.
Suomalaiset rakennusyritykset ovat jo kouliintuneet ottamaan suhdannevaihteluiden ja kriisien iskut ensimmäisinä vastaan. Vihmo muistuttaakin yrityksiä valmistautumaan muuhunkin kuin pahimpaan skenaarioon:
– On olemassa useita tekijöitä, joiden vuoksi on perusteltua varautua myös ennustettua nopeampaan kasvuun. Se on tärkeää, jotta voi lähteä liikkeelle nopeastikin.
