23 lokakuuta 2025
Työnhakijoita on nyt paljon – kestävä kasvu vaatii muutakin
Työmarkkinatilanne suosii nyt työnantajia, mutta suuri työnhakijoiden määrä ei ratkaise yritysten osaamisen tarvetta.
Työttömyyslukujen kasvaessa myös avoimien työpaikkojen määrä on laskenut. Duunitorin tilastojen mukaan syyskuussa 2025 työpaikkoja oli 38 851, mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Eniten paikkoja on edelleen rakennusalalla, mutta painopiste on siirtynyt korjausrakentamiseen. Logistiikka-ala kärsii erityisesti ammattikuljettajien pulasta, kun taas myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin riittää hakijoita.
“Työnantajat eivät voi tuudittautua siihen, että hakemuksia vaan sataa. Useat indikaattorit viittaavat siihen, että käänne on jo alkanut”, sanoo Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto.
Matalasuhdanne saa aikaan myös työvoiman liikkeen hidastumista:
"Vahvat osaajat, jotka ovat tyytyväisiä, pysyvät tiukasti nykyisessä tehtävässään. Harvempi haluaa ottaa riskiä ja hypätä uuteen", Vaisto selittää.
Toisaalta Duunitorin hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan korkeankin työttömyyden aikana joka toinen harkitsee jopa alan vaihtoa, ja lähes 40 prosenttia on miettinyt irtisanoutumista.
“Rekrytoijan näkökulmasta tämä avaa mahdollisuuden tavoittaa ne, jotka pohtivat seuraavaa askelta. Luvut myös osoittavat, että työnantajien pitäisi ymmärtää paremmin, mitä ihmiset odottavat työltään. Työntekijäkokemus saa ihmiset sekä lähtemään että jäämään”, Vaisto sanoo.
Suuri vaihtuvuus tulee yritykselle kalliiksi. Osaamispääomasta huolehtiminen onkin olennainen osa yritysten kannattavuutta ja kasvua ja tärkeä strateginen kysymys.
“Osaamisen suhteen emme ole yhtä tottuneita puhumaan euroista kuin esimerkiksi laiteinvestointien kohdalla, vaikka on fakta, että osaaminen vaikuttaa yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn”, Vaisto huomauttaa
Myyntityössä ihmisten tuottavuus voi olla hyvinkin näkyvää, kun taas monissa tehtävissä vaikutus on epäsuora. Lisäksi hyvä työntekijä tuo mukanaan muutakin kuin oman suorituksensa:
"On oleellista, mikä on työntekijän vaikutus ympäristöönsä ja miten hän toimii muiden kanssa. Lisäksi, vaikka yksilöiden tuottavuus on erilaista, kaikki ovat ihmisinä yhdenvertaisia", Vaisto muistuttaa.
Työnhakijat arvostavat ennen kaikkea joustavuutta, tasa-arvoa ja vahvaa yrityskulttuuria. Vaisto huomauttaa, että pelkkä fraasien toistaminen ei erota yhtä työnantajaa toisesta:
"On kerrottava konkreettisesti, mitä joustavuus tarkoittaa tai miten yrityskulttuuri näyttäytyy käytännössä."
Yritysten on tärkeää tehdä aktiivista viestintää muulloinkin kuin etsiessään uusia työntekijöitä. Siten voi onnistua ohjaamaan oikeanlaisia hakijoita yrityksen verkostoon.
“Osaajalla on monta eri kohtaamispistettä potentiaalisen työnantajan kanssa ennen kuin hän lähtee rekryprosessiin”, Vaisto huomauttaa.
Kun avoin rekrytointi tulee ajankohtaiseksi, työpaikkailmoituksen sisältö ratkaisee paljon. Hyvä ilmoitus kertoo rehellisesti ja kiinnostavasti sekä työn sisällöstä että työyhteisöstä. Myös palkka kiinnostaa, mutta silti se useimmiten loistaa poissaolollaan:
"Noin kymmenesosa työpaikkailmoituksista sisältää palkkatiedon. Sen puuttuminen on työnhakijalle vain ylimääräinen riesa. Kyllä työnantaja tietää, paljonko se voi työntekijälle maksaa. Palkan ilmoittaminen on helppo tapa erottua, ainakin vielä. Ensi kesänä EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tekee palkkatiedosta pakollista.”
Hakijakokemuksesta huolehtiminen ei vaadi suuria resursseja. Riittää, että hakija saa prosessin etenemisestä selkeän tiedon ja haastatteluihin edenneet saavat palautetta.
"Pahinta on jäädä limboon ilman mitään vastausta. Moni työnhakija käyttää hakemukseensa paljon aikaa, ja sitä on työnantajien tärkeä kunnioittaa”, Vaisto toteaa.
Työntekijäkokemukseen ja aitoon viestintään panostaminen luo kestävää kasvua. Yrityksille, jotka haluavat kasvaa, tärkein kysymys ei ole saammeko hakemuksia vaan tavoitammeko ja osaammeko pitää oikeat ihmiset.
Eniten paikkoja on edelleen rakennusalalla, mutta painopiste on siirtynyt korjausrakentamiseen. Logistiikka-ala kärsii erityisesti ammattikuljettajien pulasta, kun taas myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin riittää hakijoita.
Oikeiden ihmisten tunnistaminen ja pitäminen korostuu
“Työnantajat eivät voi tuudittautua siihen, että hakemuksia vaan sataa. Useat indikaattorit viittaavat siihen, että käänne on jo alkanut”, sanoo Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto.
Matalasuhdanne saa aikaan myös työvoiman liikkeen hidastumista:
"Vahvat osaajat, jotka ovat tyytyväisiä, pysyvät tiukasti nykyisessä tehtävässään. Harvempi haluaa ottaa riskiä ja hypätä uuteen", Vaisto selittää.
Toisaalta Duunitorin hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan korkeankin työttömyyden aikana joka toinen harkitsee jopa alan vaihtoa, ja lähes 40 prosenttia on miettinyt irtisanoutumista.
“Rekrytoijan näkökulmasta tämä avaa mahdollisuuden tavoittaa ne, jotka pohtivat seuraavaa askelta. Luvut myös osoittavat, että työnantajien pitäisi ymmärtää paremmin, mitä ihmiset odottavat työltään. Työntekijäkokemus saa ihmiset sekä lähtemään että jäämään”, Vaisto sanoo.
Suuri vaihtuvuus tulee yritykselle kalliiksi. Osaamispääomasta huolehtiminen onkin olennainen osa yritysten kannattavuutta ja kasvua ja tärkeä strateginen kysymys.
“Osaamisen suhteen emme ole yhtä tottuneita puhumaan euroista kuin esimerkiksi laiteinvestointien kohdalla, vaikka on fakta, että osaaminen vaikuttaa yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn”, Vaisto huomauttaa
Myyntityössä ihmisten tuottavuus voi olla hyvinkin näkyvää, kun taas monissa tehtävissä vaikutus on epäsuora. Lisäksi hyvä työntekijä tuo mukanaan muutakin kuin oman suorituksensa:
"On oleellista, mikä on työntekijän vaikutus ympäristöönsä ja miten hän toimii muiden kanssa. Lisäksi, vaikka yksilöiden tuottavuus on erilaista, kaikki ovat ihmisinä yhdenvertaisia", Vaisto muistuttaa.
Vetovoimaisuus ei synny korulauseilla
Työnhakijat arvostavat ennen kaikkea joustavuutta, tasa-arvoa ja vahvaa yrityskulttuuria. Vaisto huomauttaa, että pelkkä fraasien toistaminen ei erota yhtä työnantajaa toisesta:
"On kerrottava konkreettisesti, mitä joustavuus tarkoittaa tai miten yrityskulttuuri näyttäytyy käytännössä."
Yritysten on tärkeää tehdä aktiivista viestintää muulloinkin kuin etsiessään uusia työntekijöitä. Siten voi onnistua ohjaamaan oikeanlaisia hakijoita yrityksen verkostoon.
“Osaajalla on monta eri kohtaamispistettä potentiaalisen työnantajan kanssa ennen kuin hän lähtee rekryprosessiin”, Vaisto huomauttaa.
Kun avoin rekrytointi tulee ajankohtaiseksi, työpaikkailmoituksen sisältö ratkaisee paljon. Hyvä ilmoitus kertoo rehellisesti ja kiinnostavasti sekä työn sisällöstä että työyhteisöstä. Myös palkka kiinnostaa, mutta silti se useimmiten loistaa poissaolollaan:
"Noin kymmenesosa työpaikkailmoituksista sisältää palkkatiedon. Sen puuttuminen on työnhakijalle vain ylimääräinen riesa. Kyllä työnantaja tietää, paljonko se voi työntekijälle maksaa. Palkan ilmoittaminen on helppo tapa erottua, ainakin vielä. Ensi kesänä EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tekee palkkatiedosta pakollista.”
Hakijakokemuksesta huolehtiminen ei vaadi suuria resursseja. Riittää, että hakija saa prosessin etenemisestä selkeän tiedon ja haastatteluihin edenneet saavat palautetta.
"Pahinta on jäädä limboon ilman mitään vastausta. Moni työnhakija käyttää hakemukseensa paljon aikaa, ja sitä on työnantajien tärkeä kunnioittaa”, Vaisto toteaa.
Työntekijäkokemukseen ja aitoon viestintään panostaminen luo kestävää kasvua. Yrityksille, jotka haluavat kasvaa, tärkein kysymys ei ole saammeko hakemuksia vaan tavoitammeko ja osaammeko pitää oikeat ihmiset.
