18 marraskuuta 2025
Mikroyrittäjän strategia on arjen valintoja, ei paperinippu
Strategia ei ole vain isojen yritysten asia. Mikroyrittäjälle strategisuus on selkeän suunnan löytämistä ja valintojen tekemistä arjen keskellä.
Kalenteri täynnä, puhelin soi, laskutus tekemättä ja takaraivossa kysymys: milloin ehtisin pysähtyä ajattelemaan, mitä kohti olen menossa? Jos tilannekuva kuulostaa tutulta, olet osunut pienyrittäjän strategiapohdintojen ytimeen.
Mikroyrityksiä on lukumääräisesti lähes 450 000, joista aktiivisia yrityksiä on arviolta 300 000. Näistä noin kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjiä. Vuonna 2024 mikroyritysten yhteenlaskettu arvonlisäys oli 21,3 miljardia euroa, mikä on lähes viidennes (18,6 %) koko yrityssektorin arvonlisäyksestä.
Kyse ei siis ole marginaalista, vaan nämä alle 10 hengen yritykset muodostavat peräti 95 % kaikista suomalaisista yrityksistä ja ovat keskeinen osa kansantaloutta. Menestys edellyttää selkeää suuntaa ja strategista otetta.
– Strategia ei tarkoita paksua paperinippua vaan kykyä nähdä oma toiminta pidemmälle ja ymmärtää, miksi teen töitä yrittäjänä, mihin haluan päästä ja mitä riskejä olen valmis ottamaan. Strategiatyö on myös riskienhallinnan perusta, toteaa MYRYn eli Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén
Hanénilta kysytään usein, mikä on strategian ja liiketoimintasuunnitelman ero. Liiketoimintasuunnitelma kuvaa esimerkiksi mitä yritys myy, kenelle ja millä hinnalla. Se on dokumentti, jota tarvitaan esimerkiksi rahoitushakemuksiin ja investointilaskelmiin. Strategia puolestaan kertoo, miksi yritys on olemassa ja mihin suuntaan se on menossa.
– Ajattelen niin, että liiketoimintasuunnitelma on kartta ja strategia on kompassi. Strategia on ajattelutapa, joka ohjaa päivittäistä päätöksentekoa, Hanén valottaa.
Strategia ottaa kantaa kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: asiakkaisiin, kassavirtaan ja kasvuun. Yrittäjä esimerkiksi arvioi kalustoinvestointien, alihankinnan ja oman ajankäytön suhdetta tuottoon ja pohtii, mitä hänen kannattaa tehdä itse ja mihin ostaa apua. Se ei vaadi vuosittaista strategiapäivää tai monisivuista suunnitelmaa:
– Tärkeämpää on lyhyt mutta tietoinen pysähdys arjen keskellä ja että ottaa säännöllisesti aikaa ajattelulle ja tarkastellakseen kuluja, tuottoja ja tavoitteita, Hanén painottaa.
Jos taas yrittäjän arki on jatkuvaa tulipalojen sammuttamista, pitäisi hälytyskellojen soida:
– Jos samat ongelmat toistuvat uudestaan ja uudestaan, strategia ei toimi tai sitä ei ole. Tällöin pitää kalibroida kompassia eli tarkistaa suuntaa, Hanén sanoo.
Viime vuosien taloudellinen epävarmuus on näkynyt mikroyritysten strategioissa varsin selvästi:
– Moni yrittäjä on siirtynyt kasvun tavoittelusta kannattavuuden tai jopa pelkän toiminnan ylläpidon varmistamiseen. Yrittäjät ovat myös etsineet uusia toimeksiantajia ja hajauttaneet riskejä, jotta toiminta ei olisi yhden tai kahden toimeksiantajan varassa, Hanén kertoo.
Vuoden 2026 kynnyksellä Hanén kannustaa yrittäjiä kysymään itseltään samoja kysymyksiä kuin ihmiset muutenkin elämässään pohtivat:
– Mitä haluan elämässäni muuttaa, mitä haluan säilyttää, mihin en enää halua käyttää aikaa? Nämä samat kysymykset voivat luoda strategian pohjan.
Sen jälkeen kannattaa kirjata ylös asioita, jotka liittyvät kannattavuuteen, varautumiseen ja näkyvyyteen. Sparrausapukin on usein hyödyllistä, ja sitä voi kysyä esimerkiksi luotettavalta kirjanpitäjältä tai yrittäjäjärjestöistä. Myös jaksamisen huomioiminen on osa strategiaa. Hanén muistuttaa, että oillekin 12-tuntiset päivät sopivat, mutta eivät kaikille.
– Ei ole järkeä polttaa itseään loppuun. Yrittäjän vapaus on siinä, että saa itse päättää. Älä anna yrityksen viedä sinua, vaan vie sinä yritystä.
Lähteet:
Suomen Yrittäjät, 2023: Entrepreneurship statistics. Data based on Statistics Finland’s 2023 information
Euroopan komissio, 2025: 2025 SME Country Fact Sheet Finland
Mikroyrityksiä on lukumääräisesti lähes 450 000, joista aktiivisia yrityksiä on arviolta 300 000. Näistä noin kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjiä. Vuonna 2024 mikroyritysten yhteenlaskettu arvonlisäys oli 21,3 miljardia euroa, mikä on lähes viidennes (18,6 %) koko yrityssektorin arvonlisäyksestä.
Kyse ei siis ole marginaalista, vaan nämä alle 10 hengen yritykset muodostavat peräti 95 % kaikista suomalaisista yrityksistä ja ovat keskeinen osa kansantaloutta. Menestys edellyttää selkeää suuntaa ja strategista otetta.
– Strategia ei tarkoita paksua paperinippua vaan kykyä nähdä oma toiminta pidemmälle ja ymmärtää, miksi teen töitä yrittäjänä, mihin haluan päästä ja mitä riskejä olen valmis ottamaan. Strategiatyö on myös riskienhallinnan perusta, toteaa MYRYn eli Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén
Strategisuus on ajattelutapa ja tietoista pysähtymistä
Hanénilta kysytään usein, mikä on strategian ja liiketoimintasuunnitelman ero. Liiketoimintasuunnitelma kuvaa esimerkiksi mitä yritys myy, kenelle ja millä hinnalla. Se on dokumentti, jota tarvitaan esimerkiksi rahoitushakemuksiin ja investointilaskelmiin. Strategia puolestaan kertoo, miksi yritys on olemassa ja mihin suuntaan se on menossa.
– Ajattelen niin, että liiketoimintasuunnitelma on kartta ja strategia on kompassi. Strategia on ajattelutapa, joka ohjaa päivittäistä päätöksentekoa, Hanén valottaa.
Strategia ottaa kantaa kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: asiakkaisiin, kassavirtaan ja kasvuun. Yrittäjä esimerkiksi arvioi kalustoinvestointien, alihankinnan ja oman ajankäytön suhdetta tuottoon ja pohtii, mitä hänen kannattaa tehdä itse ja mihin ostaa apua. Se ei vaadi vuosittaista strategiapäivää tai monisivuista suunnitelmaa:
– Tärkeämpää on lyhyt mutta tietoinen pysähdys arjen keskellä ja että ottaa säännöllisesti aikaa ajattelulle ja tarkastellakseen kuluja, tuottoja ja tavoitteita, Hanén painottaa.
Jos taas yrittäjän arki on jatkuvaa tulipalojen sammuttamista, pitäisi hälytyskellojen soida:
– Jos samat ongelmat toistuvat uudestaan ja uudestaan, strategia ei toimi tai sitä ei ole. Tällöin pitää kalibroida kompassia eli tarkistaa suuntaa, Hanén sanoo.
Pienyrittäjän strategia syntyy samoista kysymyksistä kuin elämässäkin
Viime vuosien taloudellinen epävarmuus on näkynyt mikroyritysten strategioissa varsin selvästi:
– Moni yrittäjä on siirtynyt kasvun tavoittelusta kannattavuuden tai jopa pelkän toiminnan ylläpidon varmistamiseen. Yrittäjät ovat myös etsineet uusia toimeksiantajia ja hajauttaneet riskejä, jotta toiminta ei olisi yhden tai kahden toimeksiantajan varassa, Hanén kertoo.
Vuoden 2026 kynnyksellä Hanén kannustaa yrittäjiä kysymään itseltään samoja kysymyksiä kuin ihmiset muutenkin elämässään pohtivat:
– Mitä haluan elämässäni muuttaa, mitä haluan säilyttää, mihin en enää halua käyttää aikaa? Nämä samat kysymykset voivat luoda strategian pohjan.
Sen jälkeen kannattaa kirjata ylös asioita, jotka liittyvät kannattavuuteen, varautumiseen ja näkyvyyteen. Sparrausapukin on usein hyödyllistä, ja sitä voi kysyä esimerkiksi luotettavalta kirjanpitäjältä tai yrittäjäjärjestöistä. Myös jaksamisen huomioiminen on osa strategiaa. Hanén muistuttaa, että oillekin 12-tuntiset päivät sopivat, mutta eivät kaikille.
– Ei ole järkeä polttaa itseään loppuun. Yrittäjän vapaus on siinä, että saa itse päättää. Älä anna yrityksen viedä sinua, vaan vie sinä yritystä.
Lähteet:
Suomen Yrittäjät, 2023: Entrepreneurship statistics. Data based on Statistics Finland’s 2023 information
Euroopan komissio, 2025: 2025 SME Country Fact Sheet Finland
