Yleistä

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja ovat keskeisiä tekijöitä myös liiketoiminnan kehittämisessä. Konsulttiyhtiö Sweco on niittänyt mainetta DEI-työllään, jonka tavoitteena on tehdä yhtiöstä entistä houkuttelevampi niin työnantajana kuin konsulttikumppanina.

Yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on monella yrittäjällä mielen päällä. Joko suunnitellaan tulevaa tai pohditaan äsken tehtyä. Asiantuntijan mielestä tärkeintä on, että suunnittelu aloitetaan riittävän ajoissa.

– Valmistautuminen on ensi sijassa myyjän tehtävä, ja siinä kannattaa olla avoin, jotta luottamus alkaa syntyä ostajan kanssa ensi kontaktista lähtien, toteaa yli 30 vuotta liikejuridiikan parissa toiminut Jarkko Ruohola.

Mikä ratkaisuksi, kun evästeet eivät enää automaattisesti jauha dataa verkkopalveluiden kävijöistä? Panostamalla omaan asiakasdataan ja ymmärtämällä B2B-asiakkaiden ostokäyttäytymistä yritykset voivat saada entistä laadukkaampaa dataa ja luoda tehokkaita digimarkkinoinnin strategioita.

Digimarkkinoinnin pelisäännöt menivät uusiksi sen jälkeen, kun evästeiden keräämistä ei saanut enää laittaa päälle automaattisesti, vaan tähän oli pyydettävä verkkosivujen vierailijoilta lupa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisi vuonna 2021 uudet ohjeet, jotka perustuvat sähköisestä viestinnästä säädettyyn lakiin ja tietosuojadirektiiviin.

Muutoksen seurauksena verkkosivuilta saatavan datan määrä on vähentynyt huomattavasti. Aikana, jolloin lähes koko asiakasdata oli saatavilla ja mitattavissa, markkinoijat saattoivat suoraan nähdä tuoton sijoitettua euroa kohti. Mitä alustojen näyttämä data nykyään kertoo ja miten siihen pitäisi suhtautua?

Pk-yritysten digimarkkinointiin erikoistuneen Digiteam Oy:n Digital Advisor Riku Seppälä ja toimitusjohtaja Antti Kärki ovat olleet paikalla niin GDPR:n tuoman murroksen kuin kaikkien sitä edeltävien internet-ilmiöiden aikaan. Seppälä kertoo, että alustojen kehittämät ratkaisut eivät kovin paljoa auta suomalaisia B2B-yrityksiä, joiden verkkopalvelut harvoin keräävät suuria massoja:

– Isot alustat kuten Google ja Meta ovat kehittäneet malleja, jotka pyrkivät korvaamaan puuttuvan datan. Jos esimerkiksi aiemmin saatiin kiinni 90 % verkkosivujen liikenteen datasta, mutta nyt vain alle puolet siitä, alustat käyttävät mallintamista täyttääkseen aukot. Tämä sopii suurten volyymien, käytännössä suosittujen kuluttajasivustojen datan mittaamiseen ja analysointiin, Seppälä selittää.

Suomessa ja Ruotsissa jaetaan pohjoismaiset arvot, ja niihin yrityskulttuurimmekin perustuvat. Joitakin omia mausteita ruotsalaisilla kuitenkin on, jotka tuovat pikantin lisän ihmisten arkeen ja yritysten menestykseen.

Tunnetut ruotsalaiset brändit IKEAsta Abbaan, Hennes & Mauritziin, Volvoon, Ericssoniin ja Spotifyhin saavat suomalaiset tähyilemään ihailevasti ja – tunnustettakoon – hieman kadehtienkin länsinaapuriimme. Muiden hyvät esimerkit ovatkin tärkeitä kirittäjiä, ja löytyy niitä täältä Suomestakin.

Ruotsalaisesta yrityskulttuurista on tullut vientituote ruotsalaisten yritysten kansainvälistymisen vanavedessä. Perusarvot niin Ruotsissa kuin Suomessa ovat hyvin samanlaisia: yrityksissä arvostetaan tasapuolisuutta, avoimuutta, työntekijöiden hyvinvointia ja innovatiivisuutta. Hierarkiat ovat matalia ja keskustelukulttuuri on välitöntä. Monet Ikanon Suomen toimistolla työskentelevät suoraan ruotsalaisten kanssa ja useilla on myös ruotsalainen esihenkilö, joten yhteistyö on tiivistä.

– Meillä Ikanolla on erittäin matala hierarkia, kuka tahansa voi keskustella vaikka suoraan toimitusjohtajan kanssa niin pienistä kuin suuristakin asioista. Meillä on myös todella tasa-arvoinen ja reilu työympäristö. Asioista keskustellaan avoimesti. Eikä pidä unohtaa yhteistä kahvihetkeä “fikaa”, jota järjestetään säännöllisin väliajoin, markkinointistrategisti Sofia Paltschik kertoo.

Monet arvot ja käytännöt ovat siis samanlaisia lahden molemmin puolin, ja yhteistyö suomalaisten ja ruotsalaisten kesken onkin usein mutkatonta. Jotain voimme heiltä kuitenkin oppia, ja siksi poimimme kolme asiaa, joilla on ollut keskeinen merkitys ruotsalaisten menestyksessä.

Yrityksen toiminnan voi keskeyttää ja vaarantaa niin luonnonilmiö, ilkivalta, onnettomuus, politiikka kuin normaali kysynnän vaihtelu. Eri skenaarioihin on viisasta varautua ja varmistaa, että riskien lisäksi yritys hallitsee myös tilanteet, joissa ovipumppu laulaa.

Yksikään viime vuosien kriisiputkesta selvinnyt yritys tuskin enää pitää päätä pensaassa. Kysymys on pikemminkin, miten tunnistaa yrityksen haavoittuvimmat kohdat ja mitä niille on tehtävissä? Sen tietää toimitusjohtaja Petri Lonka, jonka yritys Jatkuvuuskonsultointi Oy tekee organisaatioiden varautumiseen, valmiuteen ja jatkuvuuteen liittyvää konsultointia, suunnitelmia sekä kriisinjohtamisharjoituksia. Longalla on nyt takanaan kymmenen vuotta yrittäjän elämää, mitä edelsi pitkä ura teollisuusyrityksissä.

Longan asiantuntijatiimin menetelmä uhkien ja epäjatkuvuuskohtien tunnistamiseksi on yksinkertainen: se lähtee yrityksen tuotannontekijöiden tunnistamisesta. Esimerkiksi kuljetusyrityksen tuotannontekijöitä ovat sen kuljettajat, ajoneuvot ja niiden kunnossapito, tarvikkeet jne.

“Keskeiset tuotannontekijät laitetaan riviin ja sitten katsotaan yksi kerrallaan, mitä sellaista voisi tapahtua, että ne eivät olisi enää käytettävissä. Työntekijät voivat sairastua, loukkaantua, eläköityä, vaihtaa työpaikkaa ja jopa menehtyä. Ajoneuvo vanhenee ja kuluu, se voi törmätä puuhun, olla kolarissa tai saada teknisen vian. Arvioimme, minkälaisen uhan kukin riski aiheuttaa, kuinka todennäköistä riskien realisoituminen on ja onko niille jotakin tehtävissä”, Lonka kertoo.